Kuikan huuto kirkasvetisen järven yllä laskevan auringon sädehtiessä tyynen veden pinnan yllä.
Suomalainen kesäunelma, jota rehevöitymiskehitys uhkaa – myös puhtaiden vesien Pälkäneellä.
Vesistön rehevöityminen koetaan pääsääntöisesti aina ongelmaksi. Vesi ei ole enää niin kirkasta kuin aiemmin. Vesikasvillisuus ja leväkukinnot lisääntyvät, vesi samenee ja hiljalleen ranta-asukkaan valtaa huoli järven tilasta.
Huolen kasvaessa herää myös kysymys siitä, miksi kukaan ei tee asialle mitään.
Järvien ja jokien kunnosta huolehtiminen edellyttää entistä suurempaa roolia vesistön käyttäjiltä ja ranta-asukkailta, paisti aloitteen teossa, myös itse kunnostuksessa.
– Järven kunnostus on pitkäjänteistä työtä. Kunnostettava järvi tarvitsee sekä kunnostus. että hoitotyötä usein vuosien, jopa vuosikymmenten ajan, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) toiminnanjohtaja Jukka Mattila kertoo.
Viranomaisten tehtävänä on aiempaa vahvemmin laaja-alaisessa vesienhoidon suunnittelussa ja avustusten myöntämisessä paikallisille toimijoille. Julkinen taho saattaa ottaa vesistön kunnostuksen haltuunsa, jos järven ekologinen tila on hyvää huonompi ja tilan heikkenemisen pysäyttäminen vaatii nopeita toimia.
– Kunnostuksen lähtökohtana on järven aikaisempi tila eli se, millainen järvi on aikanaan ollut esimerkiksi ennen valuma-alueella tehtyjä perusojituksia, Mattila korostaa.
Osa järvistä on luonnostaan reheviä eikä sellaista järveä voi kunnostuksella muuksi muuttaa.
Yhteistyötä vesialueen omistajien ja ranta-asukkaiden kesken
– Vesialueen omistajataho eli osakaskunta on perinteisesti vastannut kalakannan hoidosta yhdessä laajemman kalastusalueen kanssa, limnologi Heikki Holsti KVVY:stä kertoo.
Osakaskunnan näkökulma vesistönsuojeluun on perinteisesti ollut kalataloudellinen.
Ranta-asukkaat kokevat vesistön tilan ensisijaisesti virkistyskäytön kannalta.
– Hieman erilaisista näkökulmista huolimatta tavoite on yhteinen. Järven tila halutaan säilyttää hyvänä tai sitä halutaan parantaa vastaamaan kalastuksen ja virkistyskäytön tarpeita.
Yhteinen tahtotila saavutetaan yleensä parhaiten keskustelemalla asioista kasvotusten ja asettamalla tavoitteet yhdessä.
– Järven hyväksi tehtävä työ käynnistetään usein yhteisessä tilaisuudessa, jossa asiantuntija kertoo järven tilasta ja sen parantamismahdollisuuksista, Holsti kertoo.
Monesti järven kunnostamista ajamaan perustetaan suojeluyhdistys. Toinen vaihtoehto on, että valmiiksi organisoitunut osakaskunta ottaa järven kunnostuksen hoitaakseen.
– Järven hyväksi tehtävää työtä voidaan myös jakaa niin, että osakaskunta vastaa itse järvellä tehtävistä toimista ja valuma-alueella tarvittavien toimenpiteiden veturiksi perustetaan suojeluyhdistys, Holsti ehdottaa.
Myös esimerkiksi kyläyhdistys voi toimi hankkeen veturina. Virallista tahoa tarvitaan erityisesti hankerahoitusten hakemisessa.
Vastuun jakaminen saattaa auttaa siinä, ettei kaikki tarvittava työ kasaudu harvojen harteille. Rehevöityneen järven kunnostaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista vuosia kestävään työhön.
Rahoitusta selvitykseen ja toimenpiteisiin
Yhteisen tahtotilan löytymisen jälkeen seuraava askel on teettää valuma-aluetutkimus alan asiantuntijalla. Siinä kartoitetaan järven tila ja eri lähteistä kohdistuvan kuormituksen määrä.
– Valuma-aluetutkimus on välttämätön pohjatyö sille, että kunnostustoimet pystytään kohdistamaan sinne, mistä saadaan suurin hyöty, Heikki Holsti kertoo.
Asiantuntija laatii tutkimuksen pohjalta kunnostussuunnitelman, joka sisältää myös tarkemmat ohjeet tehokkaimmiksi todetuille toimenpiteille. Toisinaan toimitaan niin, että ensi laaditaan yleiskunnostussuunnitelma ja tarkemmat suunnitelmat tehdään vasta, kun maanomistajilta on saatu suostumukset ja toimenpiteiden rahoitus on tiedossa.
Valuma-aluetutkimukseen, kunnostussuunnitelmaan sekä siinä suositeltujen toimenpiteiden toteutukseen on mahdollista hakea rahoitusta. Pälkäneen alueella mahdollisia rahoittajia ovat muun muassa Pirkan Helmi ja Pirkanmaan Ely-keskus.
– Julkisen rahoituksen lisäksi hankkeisiin tarvitaan omarahoitusosuutta, jota voi kerätä kokoon useilla tavoilla, kuten joukkorahoituksella tai paikallisilta yrityksiltä. Talkootyökin kelpaa omarahoitukseksi, ympäristöasiantuntija Satu Heino KVVY:stä kertoo.
Seuranta on tärkeä osa kunnostusta
Vesistön tilaa on tärkeää seurata ennen ja jälkeen kunnostustoimenpiteiden toteutusta. Näin saadaan selville, mihin suuntaan vesistö on kehittymässä.
– Järven käyttäjät ja ranta-asukkaat pystyvät itse seuraamaan järven kehitystä muun muassa mittaamalla näkösyvyyttä. Tarkempi vedenlaadun seuranta tarvitsee kuitenkin laboratoriossa tehtäviä määrityksiä, Jukka Mattila kertoo.
Rahoitusta vesiensuojelua edistäviin hankkeisiin
Pirkanmaan ELY-keskus myöntää kansallista rahoitusta vuonna 2019 toteutettaviin vesiensuojeluhankkeisiin. Vuoden 2019 hankkeiden avustusten hausta tiedotetaan ja haku aukeaa syksyllä 2018. Avustusta myönnetään ensisijaisesti vesistön kuormitusta vähentäviin ja vesienhoidon toimeenpanoa edistäviin hankkeisiin. Myönnettyjen avustuksien määrä on ollut keskimäärin noin 50 prosenttia hankkeen kustannuksista.
Isoihin hankkeisiin on haettavissa myös EU:n Life-hankerahoitusta. Esimerkiksi Vanajavesikeskuksen toteuttama monivuotinen FresHabit -hanke saa osan rahoituksestaan ja osan Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskuksien myöntäminä avustuksina. Kukkia on yksi hankkeen kohdejärvistä.
Pirkan Helmi ry myöntää rahoitusta strategiansa mukaisesti myös ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin. Rahoitusosuus on enimmillään 80 % hankkeen kustannuksista.
Ilmaista asiantuntijaneuvontaa
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n Vauhtia Vesienhoitoon -hanke tarjoaa neuvontaa vesistön kunnostukseen liittyvissä asioissa. Neuvontaa saa puhelimessa, sähköpostilla ja tarvittaessa asiantuntija tulee myös paikan päälle. Yhdistys jatkaa tätä neuvontatyötä myös tulevina vuosina.
Neuvojilta voi kysyä esimerkiksi järven tilasta ja erilaisista kunnostusmenetelmistä, toiminnan käynnistämisestä, organisoimista ja rahoituksen hankinnasta.
Lisätietoja: kvvy.fi/vesistokunnostusneuvonta
