– Mitä enemmän asunnossa on nykyajan mukavuuksia, sitä enemmän vaaditaan myös jätevesijärjestelmältä, ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY) toteaa.
Kantovedellä ja puuceellä varustetun mökin omistaja pääsee helpoimmalla. Riittää, että vessajätteet kompostoidaan ja pesuvedet johdetaan hallitusti maahan esimerkiksi kivipesän kautta.
– Vähäisetkin jätevesimäärät tulee hoitaa hallitusti, Sillantie huomauttaa.
Suihkulla varustettu kiinteistö tarvitsee jätevesien käsittelyyn maaperäkäsittelyn tai harmaavesisuodattimen. Sen sijaan, jos mökkisaunaan tulee kylmä painevesi, mutta lämmin vesi kuumennetaan padassa, kivipesän kautta maaperään johtaminen on edelleen riittävä ratkaisu. Tosin kunnilla voi olla hieman erilaisia tulkintoja asiasta.
Maaperäkäsittely tai suodatusjärjestelmä vaaditaan myös, jos käytössä on pyykin- tai astianpesukone.
– Rakennusvalvonta tekee päätökset aina tapauskohtaisesti, Pälkäneen kunnan ympäristönsuojelusihteeri Hannu Niukkanen sanoo.
Parhaan ja kokonaistaloudellisimman ratkaisun edellytyksenä on, että suunnitelman on tehnyt pätevä ja puolueeton suunnittelija.
Vesivessa tuo haastetta jätevesien käsittelyyn
Vessavedet edellyttävät jätevesien käsittelyjärjestelmältä paljon enemmän kuin pelkät harmaat vedet.
– Suurin osa talousjätevesien ravinteista ja kiintoaineesta on virtsassa ja ulosteessa, Lauri Sillantie kertoo.
Umpisäiliö on hyvä – ja monin paikoin myös ainoa hyväksytty ratkaisu.
– Tässäkin asiassa ratkaisun tekee rakennusvalvonta. Jätevesijärjestelmän sopivuuteen vaikuttavat muun muassa etäisyys rannasta sekä maaperän ja tontin ominaisuudet, Hannu Niukkanen sanoo.
Vesivessan vaihtoehtona on kuivakäymälä, joita on saatavana monilla eri toimintaperiaatteilla kompostoivista pakastaviin.
Jätevesien käsittely on perusteltua
Ihminen kuluttaa vuorokaudessa keskimäärin reilut 150 litraa puhdasta vettä. Tämä muuntuu jätevedeksi muun muassa ruoanlaiton, pyykin- ja astioidenpesun sekä vessan vetämisen kautta. Kun joukkoon lisätään ihmisen aineenvaihdunnan tuottamat uloste ja virtsa, saadaan tulokseksi ravinteita ja bakteereja sisältävää, hankalasti puhdistettavaa seosta.
Jäteveden käsittelyvaatimuksista yritetään useimmiten kiemurrella eroon vetoamalla omaan niukkaan vedenkulutukseen. Vettä on hyvä käyttää säästeliäästi, mutta se ei ole peruste jättää jätevesiä puhdistamatta.
Haja-asutusalueella omat jätevedet jäävät omaan pihaan, josta ne saattavat ajan mittaan kulkeutua likaamaan omaa kaivoa tai rantaa.
– Omista jäteveistä huolehtiminen on vastuunkatoa omasta lähiympäristöstä, Lauri Sillantie painottaa.
Neuvontaa vielä vuoden loppuun
– Jos ei vielä ole selvillä siitä, mitä omalla kiinteistöllä pitäisi jätevesiasioille pitää tehdä, kannattaa neuvoja kysyä mahdollisimman pian, Lauri Sillantie kehottaa.
KVVY tarjoaa ilmaista jätevesineuvontaa vielä tämän vuoden loppuun saakka. Ympäristönsuojelulain mukainen takaraja ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kuntoon laittamiselle on 31.10.2019.
Muiltakin kiinteistöiltä vaaditaan nykyvaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä, jos asuinrakennuksessa tehdään tiettyjä luvanvaraisia peruskorjaustöitä.
– Meiltä saa neuvoja muun muassa siihen, miten arvioida nykyisen jätevesijärjestelmän kuntoa, mitä lainsäädäntö vaatii ja mitä tarvitaan, jos järjestelmänsä haluaa uusia, Sillantie luettelee.
Hän kiertää yhdessä jätevesineuvoja Antero Uurtamon kanssa jakamassa jätevesitietoutta Pirkanmaan ja Hämeen alueilla kesän aikana yhteensä yli 30 tapahtumassa.
– Me menemme sinne, missä ihmiset ovat muutenkin. Kohtaamiset tapahtumissa madaltavat kynnystä ottaa tarvittaessa myöhemmin yhteyttä joko meihin tai suoraan jätevesisuunnittelijaan, Uurtamo sanoo.
Neuvojat tulevat myös Pälkäneelle, Luopioisten kirkonkylässä pidettävään POP UP –ilta yrittäjänä –tapahtumaan.
– Tervetuloa kysymään neuvoja pisteellemme, Uurtamo toivottaa.
Neuvojien tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta kvvy.fi/tapahtumakalenteri.
