Tämän kesän Kirkastusjuhlista on Aitoossa selvitty ja tavalliseen arkeen palattu. Kirkollinenkin kirkastussunnuntai on ehditty viettää. Hienot olivat molemmissa ohjelmat ja kiitettävä on myös joka vuosi yleisön mielenkiinto. Historialliset perinteet ovat pitkät. Aitoon palokuntajuhlia on vietetty vuodesta 1882. On tuon ajan jälkeen varmaan ehtinyt sammutuskalusto kehittyä. Mitenkäs VPK ensimmäisen vuosikymmenensä aikaan apua hälytettiin, kun Suomi sai ekat puhelimet vasta 1878. Ja ensimmäinen auto tuli maahamme 1900, joten hevosilla ne taisivat palomiehet aika pitkään rientää sammutustöihinsä.
”Kirkkareitten” innoittamana tuli tutkituksi tarkemmin Aitoon vaiheita, on tuo paikka ollut poikkeuksellisen uutta luova, ainutlaatuinen Suomessa. Luopioisten entisellä kunnantalolla Pytingissä on myynnissä niin Aitoon VPK:n historia kuin tekstiiliteollisuuden vaiheita valaiseva teos Pörsistä banderolleihin. ”Tehdashistoria” on Raine Raition kirjoittama, aineiston kokoamisessa on ollut melkoinen tukijoukko. Teos on ilmestynyt 2006, mutta ei hidas mummo sitä silloin lukenut. Kirjan nimessä esiintyy sana pörsä, joka oli miesten käyttämä pyöreä lammasnahkalakki. Banderollit olemme tottuneet liittämään mainontaan. Kangaspainot monimuotoisine tuotteineen ovat tuttuja isolle osalle paikallisväestöä, koska niitä on Aitoossa ollut kohta kuusikymmentä vuotta, ja on yhä. Sen sijaan Päivärinnan Turkismuokkaamoa harva enää muistaa, ilmoitus yhtiön konkurssihuutokaupasta oli lehdissä 1958. Tuttavapiiristä ei löytynyt ketään siellä töissä ollutta. Olisi mielenkiintoista tietää, miten eri eläinten nahkoja jalostettiin jopa kansainvälisillekin markkinoille. Jopa karhunnahkoja. Pariisin Maailmannäyttelyssä 1937 tuli useita palkintoja. Näyttää kirjan kuvissa mannermaiselta tyylikkyydeltä, kun tehtaan tyttöset poseeraavat puoliturkeissaan.
On tuo Aitoo ollut iät ajat tarmokas ja aloitekykyinen. Siellä oli yhteiskoulu ennen kuin Kangasalla. Ja sitten erikoiskoulut, kuten koko Suomessa Aitoon Kotitalouskeskikouluna tunnetuksi tullut opinahjo. Ei siis kumma jos haluttiin erottautua omaksi kunnaksi noin sata vuotta sitten. Omaa kirkkoakin suunniteltiin. Oltiinhan monessa asiassa edelläkävijöitä. Liikepankki KOP oli kylässä viime vuosisadan alusta lamavuosiin saakka.
Aitoolla on ollut satumainen onni siinä, että sinne on osunut henkilöitä, joilla on ollut rohkeaa luovuutta ja tarmokkuutta, monessakin sukupolvessa. Miten paljon teollisuuden kehitykseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi opettajaksi kouluun tullut V.A.Päivärinta ja Pihkalan miehet? Tämä ennakkoluuloton ja turhia pelkäämätön yrittäjäintomieli näkyy jatkuvan yhä. Paljon on tuotu pieneen maalaiskylään isommilla kentillä saatua tietoutta ja avaraa kansainvälistä näkemystä. Tulipa mieleen, että Aitoo oli vuoteen 1930 myös satamakaupunki. Sitten voitti bussiliikenne.
Mymmeli
