Ferguson ei turhia jännitä, vaikka edessä on hammaslääkärikeikka Kangasalle. Suomenhevonen on saapunut kotitalliltaan Kankaanpäästä Toosilan Eläinlääkäripalveluun Suinulaan, jossa ruunalle on tarkoitus tehdä juurihoito.
Ensimmäiseksi eläinlääkärit Jessica von Wendt ja Mira Hämäläinen sekä avustaja Milla Östring tervehtivät potilasta ja varmistavat, että hevosella on kaikki hyvin. Tämän jälkeen ruuna saa tipan, josta tippuu sille rauhoittavaa lääkettä. Juurihoidon ajan hevonen seisoo hoitopilttuussa omin jaloin. Hevosen on tärkeä olla hereillä, jotta hoitotiimi näkee, miten se reagoi tutkimukseen. Kun hevonen osoittaa esimerkiksi rauhattomuutta, tiimi tietää olla valppaana.
– Tuolloin olemme todennäköisesti lähellä sitä paikkaa, jossa ongelmia on, von Wendt selventää.
Hetken päästä selviää, että Fergusonin yhdessä hampaassa on avoin juurikanava, jonka kautta hampaan juureen on päässyt ruoantähteitä. Mira Hämäläinen näyttää kohdan muillekin hevosen suuhun viedyn kameran avulla. Eläinlääkärien tehtävänä on puhdistaa juurikanava. Yhdellä käyntikerralla työtä voidaan tehdä muutaman tunnin ajan. Usein juurihoito vaatii useamman käyntikerran eläinlääkärin pakeilla.
– Käyntien välissä juurikanava täytetään väliaikaisella paikalla. Kun hammas on saatu kokonaan hoidettua, on aika laittaa siihen lopullinen paikka, Hämäläinen kertoo.
Hevosen juurihoito on vaativaa työtä, eikä Suomesta löydy kovin monta paikkaa, jossa sitä osataan
tehdä. Suinulan Eläinlääkäripalvelun väki on käynyt kouluttautumassa hammasasioihin ulkomaita myöden. Ilman röntgenlaitetta ja nykyaikaista kameratekniikkaa operaatiosta ei tulisi mitään. Pitkän, ohuen kepin päässä olevan kameran avulla päästään näkemään myös hevosen suurehkon suun takimmaiset hampaat.
– Hammasklinikallamme on valmius tehdä juurihoitojen myös esimerkiksi hampaiden poistoleikkauksia ja kariespaikkauksia, Östring mainitsee.
Oireita voi olla vaikea huomata
Tavallisessa hammastarkastuksessa hevosilta tarkistetaan suuontelon ja hampaiden yleinen terveys sekä purenta-asiat. Jos korjattavaa havaitaan, perusasiat voidaan laittaa kuntoon samalla käynnillä. Säännöllisillä tarkastuksilla voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi hampaiden poistoleikkaukset, jotka ovat isoja operaatioita.
– Juurihoidon ansiosta koko poskihammasta ei välttämättä tarvitse poistaa ja eläin toipuu operaatiosta nopeammin, sillä jo toimenpidettä seuraavana päivänä sillä voi taas ratsastaa. Hampaanpoiston jälkeen hevonen tarvitsee useamman viikon toipumisajan, von Wendt vertailee.
Hevosten hammashoidossa ongelmana on usein se, että oireet havaitaan vasta myöhäisessä vaiheessa.
– Kun potilas tuodaan hoitoon, hampaassa on jo tapahtunut niin paljon muutoksia, ettei juurihoitoa voi enää tehdä, von Wendt toteaa.
Hevosen kipua on vaikea tulkita. Pakoeläiminä ne saattavat peittää kivun huolellisesti. Joskus suun alueen kipu voi näyttäytyä siten, ettei hevonen anna laittaa riimua päähän. Kivun takia myös laumakäyttäytyminen voi muuttua siten, että hevonen eristäytyy laumasta. Jos hevosella on syömisvaikeuksia ja laihtumista niin oireet ovat jo vakavia.
– Pakoeläimenä hevonen kuitenkin syö, vaikka suu olisikin kipeä, von Wendt lisää.
Toosilan Eläinlääkäripalvelun asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi hevosia, mutta klinikalla hoidetaan myös pieneläimiä, esimerkiksi koiria, kissoja ja kaneja.
Torstaina 27.10. Toosilan Eläinlääkäripalvelussa juhlitaan klinikan 10-vuotista taivalta. Ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille kello 12–16. Ennen avoimia ovia klinikalla kuullaan Jessica von Wendtin luento hevosten hammashoidosta kello 10.30–12.
