Me ei kiusata!

Älä kiusaa -kiertue Rautajärven koulussa. Kiertuetta ovat olleet ideoimassa Pälkäneen 4H-yhdistyksestä Noora Lindstedt (edessä oikealla) ja toiminnanjohtaja Heidi Kiiltomäki. Kuvassa edessä vasemmalla kiertueella ohjaajana mukana oleva Maarit Martikainen.

Kaksi omenaa näyttää päällepäin ihan yhtä hienoilta: mehukkailta ja punaposkisilta. Omenat ovat näytillä Kostian koulun kolmosluokissa. Toista omenaa on kuitenkin tiputeltu jo aiemmin maahan ja kohdeltu sitä muutenkin tahallisen kovakouraisesti. Toiselle omenalle puhutaan nätisti, toiselle ilkeään sävyyn. Edelleen ne näyttävät ulkoa samalta, mutta kun omenat halkaistaan, ero on silmiinpistävä. Toinen omena on sisältä ihan muusina.

– Omenaesimerkki on hyvin konkreettinen. Lapset ymmärtävät sen avulla pahojen sanojen ja ilkeyksien vaikuttavan, vaikka ulkopuolelta kaikki näyttäisikin olevan ihan kunnossa, Pälkäneen 4H-yhdistyksen nuoriso-ohjaaja Lindstedt toteaa.

Lindstedt on syksyn aikana kiertänyt Pälkäneen alakouluja 4H-yhdistyksen Älä kiusaa -kiertueen kanssa. Rautajärvellä ja Harhalassa kaikki oppilaat ovat olleet kuulemassa ja keskustelemassa kiusaamisesta ja sen haitoista. Viime viikolla vuorossa olivat Kostian koulun kolmannet luokat.

– Kiertueen tärkein tavoite ehkäistä kiusaamista jo ennalta. Tuntien aikana keskustellaan ja käsitellään kiusaamista erilaisten esimerkkien avulla. Oppilaat pääsevät myös kirjoittamaan aiheesta, Lindstedt sanoo.

Kiertueen aikana oppilaat ovat pohtineet kiusaamisen eri muotoja: sanallista ja fyysistä kiusaamista sekä eri medioissa tapahtuvaa kiusaamista. Yhdessä on pohdittu myös sitä, miltä kiusaajasta ja kiusatusta tuntuu.

– Tärkeää on ollut myös sen läpikäyminen, miten yksittäinen oppilas tai aikuinen voi kiusaamiseen puuttua.

Allekirjoitus julisteeseen.
Harhalan koulussa.

Lopuksi on tehty ryhmähenkeä parantavia ja oppilaiden itsetuntoa kohottavia harjoituksia.

Keskusteluissa on noussut esiin se, että alakoulussa kiusaaminen näkyy esimerkiksi leikkien ulkopuolelle jättämisenä. Sosiaalisen median kanavissa, esimerkiksi WhatsAppin ryhmissä kiusaaminen voi olla vaikkapa hämyviestien tai ilkeiden viestien lähettämistä.

– Lasten kanssa on mietitty myös sitä, miten eri medioissa tapahtuvaan kiusaamiseen voi olla vaikea päästä kiinni: aina ei ole helppo sanoa, milloin kyseessä on kiusaaminen, milloin taas hyväntahtoinen kujeilu. Olemmekin ohjeistaneet lapsia siten, että jos jollekulle tulee paha mieli viesteistä tai jonkun mielestä viestien saaminen tuntuu ikävältä, on kyseessä kiusaaminen.

Vastaanotto on ollut jokaisessa koulussa hyvä. Lapset ovat kuunnelleet keskittyneesti ja osallistuneet keskusteluihin vilkkaasti. Jokaiseen kouluun, jossa kiertue on vieraillut, jää käynnin jäljiltä juliste, jossa lukee ”Me ei kiusata!”. Julisteen allekirjoittaa jokainen oppilas.

Lindstedt kertoo panneensa tyytyväisenä merkille, että sanoma – se, että kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun hyvinvointiin koko loppuelämän ajan – tuntuisi menneen hyvin perille.