– Mitä järkeä ostaa kallis traktori? Parempi soittaa toiselle maanviljelijälle, jolla on kone ja tilata palvelu.
Matti Simola puhuu rohkean ulkoistamisen puolesta. Urakoitsija hoitaa homman paljon tehokkaammin, ja vaikka tuntipalkka voi tuntua kovalta, rahat päätyvät kotikylälle, eivätkä konekauppaan.
Simola itse ei ole tarvinnut juuri moottorisahaa järeämpiä koneita, vaikka nuoremman sukupolven myötä tilalle on hankittu myös omia isompia koneita.
Hänen matkansa kylälle taittuvat edelleen paljolti pyörällä. Moni päivittelee kasikymppisen kuntoa, kun Simola polkee Myttäälän jyrkän mäen ylös.
”Olen tottunut elämään vaatimattomasti”
Toimivaan joukkoliikenteeseen satsanneet kaupungit karkottavat autoilijoita keskustoistaan. Kaupunkilaisen ei kannata hankkia autoa, koska pelkästään parkkipaikat, vakuutukset ja muut kulut nielevät helposti satoja euroja kuukaudessa.
Myös maaseudulla on näihin saakka pärjännyt ilman autoa, mutta nyt bussivuorot ovat harventuneet ja taksia on entistä hankalampi saada.
– Bussit eivät kulje, kun niitä ei käytetä, ilman autoa koko elämänsä selvinnyt Matti Simola sanoo.
Muutaman kilometrin matka Huhtioisista kirkolle sujuu edelleen pyörällä.
– Olen tottunut elämään vaatimattomasti. Olin 13, kun hankin ensimmäisen pyörän. Moninainen turhuus ja ’hökötykset’ ovat levinneet joka paikkaan, vaikkei ihminen niitä tarvitse. Minulle riittää, kun saan katsella maisemia ja seurata peuroja ja kettuja pelloilla.
Autottomuus ja koneettomuus palkitsevat vanhalla iällä. Simola tuntee liikunnan merkityksen. Kahdeksankymppisenäkin askel nousee edelleen keveästi.
– Liike pitää vireessä. Kuljen joka päivä arjessa pari tuntia pihalla, metsissä, pelloilla ja rannoilla.
”Elän elämäni parasta aikaa”
Pyöräilevän hahmon tapaa Onkkaalassa varmimmin keskiviikkoisin. Matti Simola on vakiovieras seurakuntatalon torikahviossa.
– Kahvi- ja pullaostokset menevät hyvään tarkoitukseen, Simola perustelee.
Pöytäseurueen kanssa voi vaihtaa vakavistakin asioista mielipiteitä enemmän leikkimielellä, kun ei ole enää itse vastuussa päätöksentekijänä.
– Elän elämäni parasta aikaa.
Simola seuraa edelleen tarkasti kotikuntansa asioita, päätöksentekoa ja heikkenevää taloutta, muttei ryhdy neuvomaan vaikeassa tilanteessa tasapainoilevia päättäjiä. Kunnanhallitusta aikanaan pitkään johtanut Simola tietää, etteivät asiat ole mustavalkoisia.
Kulttuurimaiseman vaalija
Matti Simola menetti molemmat vanhempansa jo lapsena ja jäi sisarustensa kanssa pitämään taloa. Oppia tilan töihin oli saatavissa läheltä, sillä Myttäälän kartanolla toimi Maatalouden tutkimusasema.
– Se oli pikkupojalle todellinen maatalouden korkeakoulu. Kun kysyi jotain asiaa, johtaja saattoi pitää puolen tunnin esitelmän.
Matin aikana Simolan pellot kasvoivat pääasiassa viljaa. Tänä päivänä tila on kehitetty luomutilaksi, joka tuottaa peltokasvien lisäksi muun muassa mansikkaa ja omenoita.
Metsät ja niiden hoito ovat olleet Simolalle erityinen kiinnostuksen kohde. Varsinaisen metsätaloustoiminnan lisäksi osa pinta-alasta on silti hakkuu- ja hoitotoimien ulkopuolella olevaa suojelumetsää. Myös talousmetsät on hiljattain siirretty entistä ympäristöpainotteisemman sertifioinnin piiriin.
Simolan perheessä ollaan kiinnostuneita kulttuurimaiseman vaalimisesta. Matille kulttuurimaisema tarkoittaa avaruutta; hoidettuja metsiä, peltoja, taloja ja pihoja.
Järvet ovat Pälkäneen keskeisiä helmiä. Pitäjäneuvoksen mielestä Pälkäneen pitäisi tuoda isot, upeat järvensä vielä paremmin esiin. Se edellyttää jatkuvaa vaalimista, sillä maisema on osin ”pusikoitunut” maatalouden ja muun maankäytön muuttumisen takia.
– Vesurin kanssa pitää olla ajoissa liikkeellä, hän tietää.
Myös päättäjänä kotiseutumies pyrki vaalimaan kulttuurimaisemaa. Maalaiskunnassa peltojen ja harjujen laidat sekä vanhat kyläkeskukset ovat luontevampia rakennuspaikkoja kuin peltoaukeat.
Matti Simola 80 vuotta
Matti Simola tarjoaa juhlakahvit sunnuntaina 14.10. kello 14 Seitsyen leirikeskuksessa (Seitsyentie 430).
– Tervetuloa ruskaretkelle, Simola sanoo.
Päivänsankaria voi muistaa tukemalla Pälkäneen kirkon esineellisen kulttuuriperinnön hoitamista.
– Seurakunnalla on käytössä paljon vanhaa, arvokasta esineistöä, jonka kunnostamiseen ja vaalimiseen ei välttämättä löydy määrärahoja, Simola sanoo.
Seurakunnan tili: FI30 5002 2020 0163 44, viesti: Matti Simola 80.
