– Enpä ole koskaan nähnyt yhtä likaista jalkaa, koululääkäri huokaisi Pekolle.
– Ei hätää, minulla on täällä toinenkin, Pekko sanoi iloisesti
Lastemme ja nuortemme hyvä olo lähtee puhtaudesta, huolenpidosta ja hyvästä ruuasta.
Huomio hygieniaan, rutiiniksi arkeen
Esikouluikäisenä on hyvä alkaa harjoitella ”koululaistaitoja”. Lapset viedään päiväkotiin usein lähes suoraan sängystä, koska vanhemmat haluavat antaa lapsen nukkua mahdollisimman pitkään.
Päivähoidossa lapset saavat aamupalan ja heidän muista tarpeistaan huolehditaan henkilökunnan toimesta. Esikoululainenkin saa vielä aamupalan eskarissa, mutta kouluikäinen ei sitä enää saa.
Esikouluikä on hyvä siirtymävaihe: silloin olisi hyvä alkaa harjoitella itsenäistä lähtöä kotoa. Aamupesut ja pukeutuminen sekä eskarirepun muistaminen.
Pikkupesut ja pisut on hyvä opetella tekemään jo eskarilaisena. Pieni lapsi on ylpeä uusista taidoistaan ja hän kertoo niistä mielellään aikuisille.
Ekalle luokalle siirtyminen on helpompaa, kun kaikki muut aamun rutiinit ovat jo hallussa. Itsenäinen aamupalan syöminen pitää harjoitella koulun alkaessa. Hedelmien kuorimista voi opetella samalla.
Varusta kodin kaappi laadukkaalla leivällä ja pilko ja siivuta valmiiksi seuraavaa aamua ja välipalaa varten esimerkiksi kurkkua, omenaa, appelsiinia, paprikaa. Aamulla pienen koululaisen, saatikka unisen murrosikäisen, on helppo koota aamupala ja välipala, tai ottaa vaikka mukaan reppuun kiireessä
Onks`pakko??
Esimurrosikäisenkin lapsen hiukset rasvoittuvat, hiki saattaa haista ja elämä muutenkin tuntuu olevan aika lepsua; Onks`pakko??
Vanhemmalta meinaa mennä hermo ja perilliseltä myös.
Vanhemmuuden roolikartta oli blogissamme jo aiemmin ja se toi esille vanhemmuuden jatkuvan huolehtimisen ja opettamisen tarpeen.
Melko usein kaikissa elämäntilanteissa lapsukaiset testaavat, missä se peräseinä oikeasti on.
Kertaus on opintojen äiti.
Millään ei voi unohtaa tai väistää sitä tosiasiaa, että mallioppiminen on oppimisen muodoista ehkä tärkein. Olet roolimalli jälkikasvullesi: tee niin kuin minä teen ja samoin myös sanon. Tehkää siis arkisia asioita yhdessä.
Pese hampaat, pese kasvot
Suun hoidon ammattilaiset ovat monta vuotta jankuttaneet, että hampaat pitää harjata kahdesti päivässä. Joopa joo, mutta jos lapsi tai nuori ei millään muista, viitsi, halua?
Mietimme tätä hankalaa yhtälöä ja päätimme aloittaa uudenlaisen markkinoinnin asian tiimoilta.
Opeta oikeaoppinen käsien pesu. Kädet tulee pestä useamman kerran päivässä: joka aamu ja ilta, aina wc käynnin jälkeen, aina ennen ruokailua, ja kotiin tullessasi.
Olemme koulun terveyskasvatustunneilla korostaneet, että aamulla kaikilla ihmisillä on heti herättyä kiire vessaan pissalle. Samalla käynnillä voi hoidella muutkin hygienia-asiat eli pestä kädet, hampaat ja kasvot. Näin mikään ei unohdu aamukiireessä, vaan päivittäisestä hygienian hoitamisesta tulee tapa. Mitä aikaisemmin asian saatte lapseenne juurrutettua sen paremmin hän murrosikäisenäkin asian muistaa ja hoitaa.
Illalla suunta olisi ihan sama: Pikkupisut sitten pikku pesut, eikä tehdä enää muuta kuin mennään nukkumaan puhtoisena. Iltaisin vanhempien tulisi olla auttamassa lasta hampaiden pesemisessä vielä ainakin 9–10 -vuotiaaksi saakka. Lapsen käden motoriikka ei ole ennen tuota ikää niin harjaantunut, että hänen olisi itsenäisesti mahdollista saada hampaista kaikkea plakkia pois.
Arjen toimintatavan muuttaminen helpommin omaksuttavaksi tuottaa todella tulosta: hampaiden reikiintyminen on voitu estää ja jopa alkavat reiät ovat kovettuneet uudelleen. Samoin ientulehdus on parantunut.
Sähköhammasharjat ovat yleistyneet kodeissa. Huomaa opastaa oikea tekniikka lapsellesi jotta tulos on hyvä.
Käsienpesun tekniikan opettelun jälkeen tarttuvien tautien leviäminen esimerkiksi koululaisten ja päiväkotilasten kohdalla saattaa myös vähentyä.
Elimistö tarvitsee vettä
Kaikki lapset eivät käy aamulla pissalla. Kun lapselta kysyttiin miksi ei, niin vastaus on: ei ole hätä aamulla.
Tässä kohdin voisi katsoa tarkemmin juodun nesteen määrää. Lasketaan vuorokauden aikana kaikki juotu neste: vesi, tee, mehu, maito, piimä. Jos tulos on alle 1,5 litraa vuorokaudessa, niin nesteen juontia olisi hyvä lisätä.
Elimistö tarvitsee toimiakseen vettä. Vähäinen juominen saattaa aiheuttaa kehoon terveysongelmia ja myös syljenerityksen vähenemistä ja sitä kautta hampaiden reikiintymistä.
Mitä oria hammaspeikot pelkäävät kuollakseen
-FLUoria
Läsnä ja lähellä tärkeällä hetkellä
Terveydenhuollon ammattilaisten Aikaa lapselle -ryhmä nostaa kuukausittain ilmoille ajatuksia, ideoita, ilmiöitä lasten maailmaan liittyen.
Aikaa lapselle -kuukausiviesteihin kirjoittavat terveydenhoitajat lastenneuvolasta Pia Koivuniemi ja Kirsi Urkko, äitiysneuvolasta Susanna Kaisko ja kouluterveydenhuollosta Johanna Lantela, Maarit Koskela ja Laura Kuusinen sekä suunterveydenhuollosta hammashoitaja Elina Saarinen. Kokoamme eri lähteistä vastauksia kiperiin tilanteisiin lastemme parhaaksi.
