”Mennäänkö meille ottamaan kaakaota ja pullaa”, kysyy tummapukuinen hahmo varpuselta ja koivun tähdeltä Selma Vaismaan sarjakuvassa.
Kostian koulun nelosluokkalaisen piirtämä Topelius ja kupponen kaakaota sai jaetun kakkospalkinnon Eläköön Zachris -kirjoituskilpailussa, joka tekee 200 vuotta sitten syntynyttä satusetää tunnetuksi nykykoululaisille.
”Sarjakuva on tarkoitettu pienimmille lukijoille, joille tärkeää on sadun lopuksi saada jotakin hyvää suuhunsa kuten kaakaota. Tätä keinoa käytti myös Topelius. Ja sitten nukkumaan: varpunen ja tähti seurana on hyvä nukahtaa omassa vuoteessa, omassa kotimaassa, pohjoisen taivaan alla”, raati kiittelee pälkäneläispiirtäjän sarjakuvaa.
Vaismaan perheeseen tuli Topelius-kilpailussa kaksi palkintoa, sillä Kalevan lukiossa toista vuotta opiskeleva Pyry Vaismaa sijoittui toisen asteen opiskelijoiden sarjassa kolmanneksi. Hän kirjoitti sähköpostiviestien ketjun, jossa Topelius, Runeberg, Snellman ja Lönnrot kertovat työn alla olevista teoksistaan ja hankkeistaan. Sivujuonena vilahtelee myös Aleksis Kivi, joka on ryhtynyt kirjoittamaan suomalaisesta sielunmaisemasta suomeksi.
”Hauska ajatusleikki panna Lauantaiseuralaisina tunnetut suurmiehet keskustelemaan nykytekniikan avulla”, raati kiittelee Vaismaan Topelius-sähköpostikeskustelua.
Kaakaon lämpö sopii Topeliukseen
– Mietin, mikä liittyy Topeliukseen, Selma Vaismaa kertoo palkitun sarjakuvan synnystä.
Ensimmäisenä mieleen tulivat varpunen jouluaamuna sekä koivu ja tähti.
– Mietin mitä ne voisivat tehdä. Varpunen ja tähti eivät kyllä joisi kahvia, joten keksin, että ne voisivat mennä Topeliuksen kanssa kaakaolle.
Raatiin kuulunut Leena Kirstinä kiitteli palkitsemistilaisuudessa, että juuri kaakaon tapainen lämpö sopii Topeliukseen.
Pyry Vaismaa puolestaan sai kiitosta siitä, miten osuvasti hän kuvasi suomalaisuuden esitaistelijoiden erilaisia luonteenpiirteitä: ”Kukin henkilö on hyvin karakterisoitu.”
Kuvitteellisessa sähköpostikeskustelussa laulunäytelmää työstävä Topelius kirjoittaa syksyllä 1860 Runebergille, joka on muuttanut Porvooseen. Runeberg vastaa Topeliukselle ylevään maalailevaan tyyliinsä ja kertoo viimeistelevänsä Vänrikki Stoolin tarinoiden toista osa.
Kiihkomielinen suomalaisuusmies Runeberg innostaa Topeliusta tuomaan laulunäytelmässään esiin suomalaista identiteettiä, naisten oikeuksia puolustava Topelius kaipaa naishahmoja opettajansa teokseen.
Keskusteluun liittyvä kielitaistelija Snellman kertoo käyneensä kirjeenvaihtoa Aleksanteri II:n kanssa. Snellman on saanut suuriruhtinaan suostumaan siihen, että suomi voitaisiin ottaa valtionkieleksi.
”Lähetetty Honor 8 -matkapuhelimesta”, lukee Elias Lönnrotin viestin alla, kun nelikko alkaa viritellä tapaamista Runebergin luokse, jossa Fredrika voisi leipoa torttuja.
”Mitäpä, jos tällä kertaa leipoisimme tortut ihan miehissä keskenämme ja annettaisiin Fredrikan kirjoitella hetki rauhassa”, ehdottaa naisasiaa ajava Topelius.
Kunnaksen kirjasta tuttuja suurmiehiä
Pyry Vaismaan oli helppo heittäytyä lauantaiseuralaisten housuihin, sillä on fanittanut Suomea maailman kartalle taiteilleita autonomian ajan suurmiehiä pienestä pitäen. Innoittajana toimi Mauri Kunnaksen kirja Koiramäen Martta ja Ruuneperi.
– Topelius oli naisten oikeuksien puolustaja sekä luonnon ja eläinten suojelija. Hän puhui jo reilut puolitoista vuosisataa sitten syrjäytymisestä ja empatiasta, jotka ovat edelleen ajankohtaisia teemoja.
Topelius oli Runebergin oppilas ja asui hetken aikaa tämän luona.
– Mutta aatteeltaan ja luonteeltaan he olivat aivan erilaisia. Mahtipontisesti kirjoittanut Runeberg oli naistenmies, mutta Topelius pehmeämpi hahmo, Vaismaa kertoo.
Satusetä vakiinnutti lastenkirjallisuuden aseman suomalaisessa kulttuurissa. Hänen tunnetuimpia kirjojaan ovat Välskärin kertomukset ja Maamme kirja. Topeliuksen runot tunnetaan parhaiten rakastetuista lauluista, kuten Kesäpäivä Kangasalla, Varpunen jouluaamuna, En etsi valtaa loistoa ja Totuuden henki.
Topelius kuului ajan kulttuuripersoonat koonneeseen Lauantaiseuraan, jossa keskusteltiin kirjallisuudesta ja filosofiasta. Myöhemmin pyrkimykseksi tuli kansallisen Suomen luominen.
Eläköön Zachris -kirjoituskilpailun järjesti Topelius-seura. Kolmen sarjan parhaille ojennettiin torstaina Helsingin kirjamessujen yhteydessä rahapalkinnot.
