Kaksi arkipäiväistä asiaa yllättää aina Suomessa vierailevat ulkomaalaiset koululaiset. On erikoista, että kengät riisutaan sisälle mentäessä ja että koulussa tarjotaan lämmin ateria.
– Me pakkaamme eväsleivät mukaan kouluun, kertovat Pälkäneen lukiolla viikon viettäneet hollantilaiset.
Seitsemän oppilasta ja yksi opettaja saapuivat Pälkäneelle myöhään sunnuntai-iltana. Aktiivisen viikon aikana ehdittiin nauttia Suomen talvisista riemuista ja tutustua täkäläisen koulun arkeen.
Suuri osa talvisesta ohjelmasta oli yhteistä Kangasalan ja Ylöjärven lukioiden ja vaihto-oppilaiden kanssa. Kangasalla oli viikon ajan kymmenen ranskalaislukiolaista ja Ylöjärvellä kahdeksan turkkilaisoppilaan ja kahden opettajan ryhmä.
Vaihto järjestyi Tampereen ympäryskuntien yhteistyön avulla.
– Kaupungin ympäryskuntien lukiot hakivat muutama vuosi sitten verkostoon ystävyyslukioita eri puolilta Eurooppaa. Perustimme yhteiset nettisivut, joiden kautta vaihtoja järjestellään, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Juha Valtonen kertoo.
Yksittäinen oppilaskin voi hakea sivujen kautta isäntäperhettä, joka majoittaa lukiolaisen viikon tai kahden ajaksi. Suomalaisperhe isännöi vastavuoroisesti vierailua täällä.
– Yhteistyön ansiosta pikkulukioiden oppilailla on samanlaiset mahdollisuudet päästä vaihtoon kuin isoissa kaupunkilukioissa, Valtonen sanoo.
Vahderpäässä avantoon
Pälkäneen hollantilaisvieraat sekä Kangasalan ja Ylöjärven ranskalaiset ja turkkilaiset saapuivat Suomeen viettämään Nordic winter activities -teemaviikkoa. Suomalaisesta talvesta saatiin nauttia pikkupakkasissa.
Hollantilaisten mielestä elämyksellisen viikon kohokohta oli Vahderpään leirikeskuksessa vietetty päivä. Sen huipensi sauna ja avantouinti. Kaikki vieraat yhtä lukuun ottamatta uskaltautuivat hyiseen Längelmäveteen. Avantouinti tarjosi sellaista eksotiikkaa, jota ei kotikonnuilla pääse kokemaan.
Kangasalan päivän ohjelmassa oli myös jäällä kirmaamista, pilkkimistä ja hankijalkapalloa.
– Saimme melkein heti kalaa, hollantilaislukiolaiset kertovat.
Hankifutiksen loppuottelussa Ranska oli parempi kuin Hollanti.
– Me olemme tottuneet häviämään finaalin. Olemme olleet MM-kisojen loppuottelussa kolmesti, ja jääneet aina hopealle, liikunnanopettaja Wim Kloezeman sanoo.
Pälkäne järjesti tiistaipäivän ohjelman. Silloin lukiolaisvieraat viilettivät Sappeen rinteissä. Vaikka kaikki eivät olleet kovin kokeneita laskettelijoita, päivästä selvittiin pikkukolhuilla.
Maanantai vietettiin Ylöjärvellä. Ohjelmassa oli muun muassa luistelua, sauvakävelyä, potkukelkkakisailua ja tandemhiihtoa.
Torstain penkkaripäivän ja perjantain vanhojentanssien ajaksi vieraat pääsivät mukaan lukion juhlahumuun.
– Meillä Hollannissakin juhlitaan lukion päättymistä, mutta siihen ei liity asusteita eikä ajeluita.
Suomessa ovia ei tarvitse lukita
Suomalaisen elämänmenon rauhallisuus ja turvallisuus sekä täkäläinen luottamus teki vaikutuksen hollantilaisvieraisiin.
– Meillä ei voisi koskaan jättää Ipadia pöydälle tai talon ovia auki. On hienoa, että maailmasta löytyy vielä sellaisia kolkkia, joissa ei tarvitse lukita ovia, hollantilaislukiolaiset sanovat.
He pääsivät tutustumaan koulunkäynnin ja opiskelun lisäksi täkäläiseen arkeen ja kulttuuriin. Isäntien mukana tutuksi tulivat myös kaveripiirit, jopa harrastusporukat.
Hollannissa junioreiden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava Martijn kävi isäntänsä mukana Hakan A-poikien treeneissä. Keskikenttäpelaaja pärjäsi mukavasti, joten netin futisforumista voidaan pian lukea huhuja siitä, että SM-karsintasarjajoukkueeseen ollaan hankkimassa hollantilaisvahvistuksia.
Hollantilaisfutaajalle pelaaminen lämmitettävällä tekonurmella hankien keskellä oli uusi elämys.
– Meillä treenit ja pelit peruuntuvat, jos tulee lunta.
Moni muukin asia pysähtyy eteläisemmässä Euroopassa talven tuloon.
– Pohjoisessa on totuttu talveen. Täällä esimerkiksi talvirenkaat ovat autoissa pakolliset. Meillä Hollannissa ne ovat vapaaehtoiset.
Hollannissakin osataan nauttia talviaktiviteeteista. Pikaluistelumaassa odotetaan vesi kielellä kanavaluisteluita.
– Kun talven ensimmäiset pakkaset tulevat, lehdissä aletaan spekuloida, voitaisiinko 11 kaupungin luistelu järjestää tänä talvena, Martijn kertoo.
Edellisen kerran kanavat saivat riittävän vahvan jääkannen vuonna 1997. Legendaariseen tapahtumaan voidaan ottaa noin 15 000 luistelijaa. Miljoonat katsojat kannustavat heitä 200 kilometriä pitkän reitin varrella.
