Normaaliin vuodenkiertoon kuuluva ilmaston lämpeneminen on sulattanut lumet. Mitä sieltä paljastuu? Ei sitä, mitä luulitte, en kirjoita koiranpaskasta. Sehän häviää muualta kuin asfaltilta. Ajelen monta kertaa viikossa Mieliän ja Onkkaalan väliä ja teen samalla myös liikenteen ulkopuolisia havaintoja. Viime kesän jäljet ovat paljastuneet. Ojanpenkoissa lojuu sähköpylväiden pätkiä. Hyvä niin, että johdot on upotettu maahan, ettei täällä katuvalojen ulottumattomissa tarvitse öljylampulla valaista, kun sähköt katkeilevat. En tiedä, miten verkon omistaja on kilpailuttanut urakan ja mitä on sovittu. Jälkiä ei ole kuitenkaan korjattu.
Taitaa tuo kilpailuttaminen olla vaikeaa myös firmoille, vaikka kuntia siitä vain haukutaan. Ennen nuo pylväät otettiin uusiokäyttöön, mutta nykyään ne ovat ongelmajätettä. Hämeenlinnassa on oikein vastaanottopaikka kyllästetylle puulle. Minullakin on ollut edellisen kotikorsun pihassa pylväistä tehty laavu. Nyt nuo puretun linjan pylväät on katkottu kaivinkoneella, osa jopa pätkiksi. Kiirettä on pitänyt, kun ennen ne nostettiin kokonaisena pois. Purkaja ei ole ainoastaan jättänyt pylväitä pitkin pientareita, vaan myös johtoja ja johtojen kiinnitysorsia on kipattu Vähäjärven lintutornin levähdysalueelle. Ei taida olla ihan oikea varastointipaikka. Sähkölinjan reitillä tien ulkopuolella metsässä en ole liikkunut, mutta epäillä sopii, että sielläkin pylväät odottelevat kestokyllästettynä sadassa vuodessa tapahtuvaa lahoamista.
Taitaa olla tämä purku-urakka kilpailutettu osissa tai siirretty osittain alihankkijoille. Ensimmäinen on suunnitellut ja toinen on purkanut, mutta jälkien siivoojaa ei ole vielä kilpailutettu. Vai onko sähköverkon omistajalta rahat loppunut, kun osingot on maksettu? Etteivät vaan odottelisi siirtohinnan korotusta, kun sitä perustellaan aina sähköverkon maakaapeloinnin kalleudella. Saattaa se sähköyhtiö myös odotella, että pääsee rahastamaan myös näiden purkujätteiden kuljetuksesta. Kaiken aikaa kun kovasti vouhotetaan sähköautoista. He odottavat, että markkinoille tulevat sähkömoottoriset kuorma-autot, jotka kuljettavat jätteet pois. Saavat sitten rahastaa lataussähkön siirrosta. Kyllä pörssiyhtiöissä osataan myös ennakoida tulevia voittoja osakkeenomistajille.
Ihmettelen suuren sähkönsiirtäjän toimintaa tässä tapauksessa. Heidän hienot korulauseensa ympäristöasioista kun kertovat aivan muuta. Näin he kuvailevat toimintaansa: ” Tavoitteemme on vähentää ympäristövaikutuksia kaikissa toiminnoissamme. Tärkeimpiä ympäristönäkökohtiamme ovat energia- ja resurssitehokkuus, päästöjen vähentäminen, jätteiden ja sivutuotteiden hallinta, vastuullinen maankäyttö sekä biodiversiteetin suojeleminen.” Hiukan on ristiriidassa toiminnan kanssa. Sitä en jaksa uskoa, että ovat jättäneet jätteiden siirtomaksut maksamatta urakoitsijalle. Hehän ovat asiantuntijoita siirtomaksuissa. Ovatko tehneet urakkasopimuksen sellaisen firman kanssa, jonka kotipaikka ei ole Suomessa? Ei se kamerunilainen kuljetusfirma tuonut sitä netistä ostettua hevostakaan Ukrainasta Hämeenlinnaan, vaikka kaikki oli sovittu ja hevonen maksettu. Joskus saattaa käydä huonosti. Huijarit saattavat iskeä suureenkin firmaan. Kuka siirtäisi rojut pois ja maksattaisi siirron linjan omistajalla?
