Apulaisoikeusasiamies katsoi viime viikon ratkaisussaan, että koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa on oppilaiden yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden näkökulmasta ongelmallista. Ratkaisu käynnisti julkisuudessa vilkkaan keskustelun koulun joulujuhlien järjestämisestä kirkossa.
Osassa pälkäneläiskoulujakin uskonnollisten elementtien näkymistä koulun arjessa on viime aikoina pohdittu aiempaa enemmän. Esimerkiksi Anna Tapion koululla Aitoossa on mietitty kuluvalla syyslukukaudella sitä, missä määrin koulun aamunavauksiin voi sisältyä uskonnollisuutta. Pälkäneen seurakunta pitää säännöllisesti aamunavauksia myös Anna Tapiolla.
– Koska aamunavauksemme eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia vaan enemmänkin informatiivisia, ei esimerkiksi virsien veisaaminen sovi aamuumme. Aamunavaukseen osallistuvat meillä kaikki oppilaat, joten niiden täytyy soveltua myös kirkkoon kuulumattomille oppilaille. Huoltajat ovat usein tarkkoja näiden asioiden kanssa, Anna Tapion koulun rehtori Tuula Lahti kertoo.
Elämänkatsomustiedon valitsee Anna Tapion kouluun tulevista yhä useampi. Lahti kertoo, että tänä syksynä yläkoulun aloittaneista nuorista lähes kolmasosa valitsi elämänkatsomustiedon uskonnon opetuksen sijaan.
Anna Tapion koulussa joulujuhlaa vietetään tänä vuonna samoin kuin viime vuonna. Luopioisten kirkossa järjestetään joulukirkko ja samaan aikaan koululla pidetään joulujuhla. Elämänkatsomustietoa opiskelevat oppilaat huoltajineen saavat valita, kumpaan juhlaan osallistuvat.
– Pidän julkisuudessa vellonutta joulujuhlakeskustelua myrskynä vesilasissa. Maalaisjärjellä pärjää näissä asioissa kuitenkin aika pitkälle, Lahti näkee.
Maalaisjärjen käyttö liittyy Lahden mukaan esimerkiksi normaaleihin etikettisääntöihin.
– Kun seurakunta pitää koululla aamunavausta, he ovat meidän vierainamme. Kun taas koulun väkeä on joulukirkossa Luopioisissa, me olemme siellä seurakunnan vieraana, Lahti muistuttaa.
Yhteiskoululle ja lukiolle ei vaikutusta
Pälkäneen lukion ja yhteiskoulun rehtori Jan Salmi sanoo, ettei viime aikojen joulujuhlakeskustelu vaikuta koulun arkeen mitenkään. Joulujuhlia ei Salmen rehtorikaudella ole pidetty kirkossa.
– Joulukirkko on ollut, ja silloin on ollut valittavana myös toinen juhlavaihtoehto. Tämän vuoden joulujuhlista meillä ei ole vielä valmista suunnitelmaa, Salmi toteaa.
Kirkon viestintä: ”Joulukirkko ja kirkossa järjestettävä joulujuhla ovat eri asia”
Suomen evankelisluterilainen kirkko on tehnyt selkeät pelisäännöt koulujen uskonnollisiin tilaisuuksiin – olennaista on juhlan sisältö. Kirkon viestintä on listannut kirkon kantaa esimerkiksi seuraavasti.
- Kirkon ja seurakuntien tilat on tarkoitettu paitsi jumalanpalveluskäyttöön, myös muuhun soveltuvaan käyttöön. Kirkot ovat perinteisesti olleet myös käytettävissä paikallisiin yhteisöllisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Kirkon käytöstä esimerkiksi konsertteihin päättävät lain mukaan kirkkoherra ja kirkkoneuvosto.
- Lähtökohtana myös kouluyhteistyössä on ollut, että tila itsessään automaattisesti ei tee tilaisuudesta uskonnollista, vaan sen tekee sisältö.
- Joulukirkko ja kirkossa järjestettävä joulujuhla ovat eri asia, ja näitä ei tulisi sotkea keskenään. Joulujuhlassa on kyse kaikille oppilaille yhteisestä, opetukseen kuuluvasta juhlasta, joten juhlan sisältö ei voi olla sama asia kuin joulukirkko. Joulujuhla kuuluu opetukseen, ja sen sisällöstä vastuu on aina koululla.
- Seurakunnat järjestävät mielellään koulujen kanssa joulukirkkoja. Näihin osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu huoltajan valintaan. Koulu hoitaa luvat ja viestinnän vanhemmille.
- Opetushallitus ja kirkko ovat yhteistyössä laatineet selkeät koulujen ja seurakuntien välisen yhteistyön mallit. Niiden mukaisesti uskontoon viittaavat juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Näiden perinteisten juhlien järjestämisvastuu on koululla. Seurakunnan edustaja voi vierailla näissä kutsuttuna vieraana tai asiantuntijana. Koulun juhlat voivat sisältää esimerkiksi yksittäisiä virsiä, jouluevankeliumin tai joulukuvaelman. Nämä eivät ole perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan uskonnon harjoittamista, vaan liittymistä suomalaiseen perinteeseen.
