Raikun koulun vanhempainyhdistyksessä vuosia puheenjohtajana toiminut Reetta Vuorio on seurannut koulukeskustelua huolestuneena. Hänen lapsensa ovat nyt 12- ja 14-vuotiaita, ja he ovat siirtyneet Huutijärven ja Pikkolan kouluihin.
– Yhä lapset muistelevat hyvällä Raikun yhteisöllistä koulua. He ovat osallistuneet mielenosoituksiin puolustaessaan Raikun koulua. Henkeen ja vereen puolustamme yhä Raikun koulun säilymistä kylällä, Reetta Vuorio sanoo.
Hän on itse aikanaan käynyt samaa pienten lasten koulua. Reetta Vuorion mielestä Kangasalan kaupunki suuntaa energiaansa liikaa keskusta-alueiden kehittämiseen, jolloin maaseudun markkinointi kärsii. Kuitenkin kaupungin strategiana on kehittää sekä maaseutua että kaupunkia.
– Tämä on ristiriitainen viesti, kun kuitenkin pikkukoulut ovat jatkuvasti uhattuina. Kyläkoulu on elinvoimainvestointi. Ei kaikkien kannata eivätkä he edes halua asua ahtaasti, ja etätyöskentely sujuu aivan erinomaisesti maaseutumiljöössä.
Vuorio korostaa, että monet ”citymaalaiset” nimenomaan haluavat asua ja elää väljästi maalla – eivät kaikki välitä pakkautua esimerkiksi Suoraman lähiöihin. Hän toteaa, että esimerkiksi heiltä on vain 12 kilometrin matka Kangasalan keskustaan, Tampereelle kestää ajaa puolisen tuntia.
Hänestä yksi vakava pohdinnan aihe ovat koulumatkat. Koulumatka Huutijärvelle kestää päivässä hyvinkin reilut kaksi tuntia kyydin kierrellessä eri paikoissa. Eskarilaisille ja pienille koululaisille tämä on liian pitkä matka istua päivittäin.
– Kukaan aikuinenkaan ei hevin tuollaiseen suostuisi, Reetta Vuorio puuskahtaa.
Mahtava piha saa kiitosta
Raikun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana viime keväästä toiminut Leena-Lotta Salminen arvostaa Raikun koulussa tuttuutta ja turvallisuutta. Ryhmät ovat pieniä, ja opettajat tuntevat hyvin lapset ja perheet.
– Kaikki sujuu niin jouhevasti. Jos on joku ongelma, siihen puututaan heti.
Leena-Lotta Salminen perheineen asuu Pälkäneen puolella, mutta aivan kuntien rajalla. Kakkosluokkalainen Paavo ja kolmasluokkalainen Niilo viihtyvät hyvin Raikun koulussa.
– Parasta ovat piha- ja ulkoleikit. Piha on hieno, ja siellä on vaikka mitä tekemistä, pojat kehuvat.
Leena-Lotta Salminen ymmärtää kuntien säästöpaineet, mutta hänen mukaansa on arvokysymys, miten ne toteutetaan. Kun Raikun koulukin on niin monesti ollut liipasimella, ihmiset viivyttelevät päätöksissään.
– Tiedän perheitä, jotka eivät uskalla muuttaa, vaikka haluaisivat, kun koulun jatkosta ei ole tietoa. Ehkä olisi parempi sanoa suoraan, että tilannetta tarkastellaan uudestaan jonkun tietyn ajan päästä tai kun oppilasmäärä menee tietyn rajan alle.
Tällä hetkellä Raikun koulussa on 23 oppilasta, ensi vuonna määrä kasvaisi 29:ään.
Kova tahtotila kehittää koulua
Raikun koulun rehtori Pia Viljanen toteaa, että Raikun koulu on turvallinen oppimisympäristö. Sisäilmaongelmaa ei ole eivätkä oppilaat oireile. Koulun ympäristöä on viime vuosina kehitetty paljon. Piha on oivallinen virkistys- ja liikunta-alue.
– Lapset ovat olleet itse rakentamassa ja tekemässä asioita. Pihassamme on luontopolku, majakka, nuotiopaikka, parkour. Tänne perheet voivat tulla vapaa-aikanaankin viettämään aikaa.
Koulua on kehitelty ympäristökouluksi vuodesta 2015. Opetushallitukselta tuli apurahaa myös hankkeeseen, jossa on yhdistetty tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelua Jalmarin Kodon ikäihmisten kanssa.
Pia Viljanen ymmärtää rehtorina, että kunta joutuu miettimään säästökohteita. Hän silti toivoo, että Raikun koulua voitaisiin jatkossakin kehittää nimenomaan ympäristökouluna.
– Meillä on kova tahtotila kehittää koulua. Ympäristökouluna voisimme viritellä erilaista yhteistyötä kaupungin muihin kouluihin.
Hallinnollisesti koulu voitaisiin liittää Huutijärven kouluun, mutta Raikku toimisi omana etäyksikkönään.
Kangasalan päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmaa käsitellään seuraavan kerran kaupunginhallituksessa 6. huhtikuuta. Asia menee tämän jälkeen kaupunginvaltuustoon 20. huhtikuuta.
