Huolellisesti perustettu piha on helppohoitoinen – helppohoitoisuutta lisää myös juuri oman pihan olosuhteisiin sopivat kasvit

Kuva pihasta ennen muutosta.

Lähes kaikki pälkäneläiseen Puu- ja pihapalvelu Tikkaan yhteyttä ottavat asiakkaat toivovat omaan pihaansa yhtä asiaa.

– Helppohoitoisuus. Tämä on lähes kaikkien asiakkaidemme toive, arboristi ja puutarhuri Päivi Shnoro vahvistaa.

Miten oman kodin tai mökin pihasta sitten saa helppohoitoisen? Kaiken lähtökohta on huolellinen perustus. Väärin perustetut pinnat vaativat paljon enemmän hoitoa ja muutamien vuosien päästä jopa remonttia. Suomen ilmastossa on tärkeää, että piharakennukset, kiveykset ja rakenteet – esimerkiksi terassit, muurit ja aidat – perustetaan routimattomaan maaperään.

– Pohjatyöt tulee tehdä huolellisesti sekä kasvualustoille että pinnoitteille, kuten laatoituksille ja kivitöille. Hyvin tehtyjen pohjatöiden lisäksi kannattaa valita laadukkaat materiaalit. Näissä kahdessa ei kannata säästellä, Shnoro toteaa.

Istutusten helppohoitoisuutta voi lisätä esimerkiksi siten, että tekee kasveille selkeät ja riittävän suuret istutusalueet. Näin rikkakasvit eivät pääse

Kuva samasta pihasta muutoksen jälkeen.

kasvamaan kovin nopeasti. Istutusalueen läheisyyteen ei saa jättää rikkakasvustoa, sillä se leviää istutusten joukkoon.

Istutusten alla tulee olla noin puolen metrin syvyydeltä lannoitettua ja kalkittua multaa. Toki tulee muistaa, että tarvittava multamäärä riippuu istutettavasta kasvista.

– Puoli metriä on hyvä määrä esimerkiksi joillekin pensaille, mutta monet ruohovartiset kasvit pärjäävät huomattavasti vähemmälläkin. Ja toisaalta taas esimerkiksi havukasvit eivät siedä kalkkia, eli jos
istutetaan havuryhmä, niin silloin ei kalkita, Shnoro huomauttaa.

Istutusalueiden pinta on hyvä peittää kuorikatteella, mikä niin ikään estää rikkakasvien kasvua.

– Helppohoitoisuutta lisää sekin, että valitsee oikean kasvin oikealle paikalle. Maaperän laadulla on väliä – kaikki kasvit eivät vain sovi kaikkiin pihoihin.

Suurin osa Suomessa viihtyvistä kasveista menestyy puolivarjossa. Hyvin varjoiseen tai aurinkoiseen paikkaan taas on syytä valita niissä viihtyvät kasvit.

Shnoron mukaan esimerkiksi tuija on tullut jäädäkseen sydänhämäläistenkin pihoihin. Hän itse tykkää laittaa tuijien sijasta tai niiden sekaan mahdollisesti myös jotain muuta havukasvia.

– Myös perinteiset kasvit, kuten syreenipensaat ja perennat, pitävät edelleen tiukasti pintansa.

Päivi Shnoro ja Henrik Hyvönen.

Pihassa halutaan viihtyä

Kotien pihat ovat nykyisin yhä tavallisemmin olohuoneiden jatkeita. Moni haluaa omaan pihaansa perkolan tai terassin, johon voi tuoda pöytäryhmän tai löhötuoleja. Pihassa halutaan viihtyä – ei niinkään raataa niska limassa.

– Joskus aiemmin oli tavallista, että pihoissa kasvoi hyötykasveja: omenapuita, luumupuita, kasvimaa ja marjapensaita. Nykyisinkin hyötypuutarhoja toki on, mutta useimmille riittää, kun pihassa on vaikkapa vain yksi omenapuu ja yksi marjapensas, Shnoro sanoo.

Puu- ja pihapalvelu Tikan kovin sesonki käynnistyy vapun jälkeen. Shnoron ja Päivi Laurikaisen luotsaamaan yritykseen on hiljattain palkattu uusi työntekijä, ja kesäkaudella tiimi vahvistuu vielä kahdella kausityöntekijällä.

– Ihmiset haluavat satsata pihoihinsa. Ehkä asia korostuu nyt vielä koronaepidemian aikana, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona, Shnoro arvelee.

 

Päivi Laurikainen työn äärellä.