Vihertäväkylkinen hauki on ahvenen ohella Suomen ja Pirkanmaan yleisin kala, jota tavataan kaikenlaisissa vesissä. Suureksi kasvava petokala viihtyy sekä kirkkaiden järvien selkävesillä että rehevien reittivesien haukikaislikoissa ja vuolteilla. Hauki nappaa vieheeseen myös tummavetisten metsäjärvien rantavesistä.
Haukikannat ovat yleisesti hyvällä mallilla. Säännöstely rassaa kuitenkin kantoja muun muassa Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä, koska kutuluhdat jäävät keväisin kuiville. Myös rantojen rakentaminen ja muu maan käsittely hauen kutu- ja poikasalueilla heikentävät jälkeläistuotantoa.
Hauki syö kaikkia kaloja, myös oman lajinsa pienempiä edustajia. Lähtönopeus on omaa luokkaansa hauen syöksyessä saaliskalan kimppuun neulanterävine hampaineen. Hauen yleisyys ja runsaslukuisuus monissa vesissä yhdistettynä pitkään kalastussesonkiin tarkoittavat hyvää saalisvarmuutta. Avovesiaikaan hauen voi käytännössä tavoittaa milloin tahansa. Lyhyt kutuaika jäiden lähdön aikaan on hetki, jolloin hauki ei syö, mutta pian se alkaa jo tankata kiivaasti kalaravintoa.
Hauen hurja taistelijan luonne ja mahdollisuus tavoittaa todella iso kala tekevät siitä halutun kohteen vapaa-ajankalastajille. Kalastusmatkailun kannalta hauki onkin selvästi merkittävin saaliskala, joka houkuttelee vuosittain Suomeen tuhansia kalastajia ulkomailta. Monen kalastajan ennätyskala on juuri hauki.
Alkukesä on hyvää aikaa heittokalastajalle, sillä tuolloin hauen tavoittaa matalasta vedestä kutulahtien tuntumasta, niemennokista ja kivikkorannoilta. Vesien lämmetessä iso hauki suuntaa viileämpiin vesikerroksiin, josta se käy välillä ruokailemassa pintavesissä esimerkiksi muikkuparvissa. Kesällä iso hauki voi pintautua mihin aikaan tahansa keskellä kirkasta päivääkin, jolloin vetouistelija saa sydämentykytyksiä, kun siimaa viedään. Kirkas tyyni ja seisova keli tekee hauen kuitenkin usein flegmaattiseksi.
Aikainen aamu on hyvää kalastusaikaa
Kesällä hauki on aktiivinen aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Aurinkoisina päivinä vesille kannattaa suunnata jo kukonlaulun aikaan. Pilvisinä päivinä ja sadekuurojen lomassa hauen saa helpommin nappaamaan myös keskellä päivää. Monet suurimmista saalishauista ovat iskeneet uistimeen pintavesistä kesäillan hämärtyessä.
Hauki kelpuuttaa kaikenkokoisia ja -näköisiä vieheitä. Iso hauki voi tarttua yhtä hyvin pieneen lippaan kuin jättijigiin tai -vaappuun. Jos tavoitteena on suurhauki, siiman päähän kannattaa virittää kookas viehe. Pehmovieheet ovat olleet suosittuja viime vuosina. Lusikkauistimet, jerkit ja täkyraksit ovat myös hyviä haukikoneita. Kesän edetessä ja alkusyksyllä vieheiden uittaminen syvemmällä pohjan tuntumassa tai välivedessä parantaa tärppimahdollisuutta.
Haukiruoissa aromit ovat kohdallaan
Hauki on ollut aina merkittävä ruokakala, jonka kulinaariset ominaisuudet ovat korkeatasoiset. Viime vuosikymmeninä hauki on ollut Suomessa aliarvostettu. Tämä saattaa osittain johtua hauen yleisyydestä ja toisaalta pinttyneistä laajalle levinneistä uskomuksista, jollaisten alkuperä on usein hämärän peitossa. Harvinaisia eksoottisia herkkuja yliarvostetaan, eikä aina ymmärretä oman luontomme tarjoamia aarteita.
Joskus tarvitaan ulkomaalainen osoittamaan, miten arvokkaita antimia vesistömme ja metsämme tarjoavat. Euroopassa hauen arvostus on korkealla; ravintolan haukiannoksista ja myymälän tiskin fileistä maksetaan lähes tähtitieteellisiä summia. Onneksi hauen arvostus ruokakalana on pikkuhiljaa palautumassa arvoiselleen tasolle myös meillä. Monet huippukokit ovat tuoneet viime aikoina ylistävästi esille hauen huippuominaisuudet keittiössä − eikä yhtään suotta.
Kesämökkiläinen voi loihtia lähihauesta monenlaisia herkkuja. Toisin kuin monet luulevat, maku vain paranee hauen koon kasvaessa. Keskiajalla uskottiin maapallon olleen litteä. Nykyään vastaavan kaltainen laajalle levinnyt luulo on, että kookas hauki maistuu puulle. Sen tietävät erityisesti ne, jotka eivät ole ikinä syöneet isoa haukea. Kookkaan hauen liha on karkeasyistä, ja sen ominaisuudet ruoanvalmistuksessa paranevat, kun sitä hieman raakakypsyttää päivän pari jääkaapissa. Puuhiilillä grillattu hauki, paistettu haukifile, haukikeitto ja haukipihvit sopivilla mausteilla ja tykötarpeilla täydennettyinä ovat erinomaisia kesän herkkuruokia. Jos kotoa tai mökiltä löytyvät kylmäsavustusvehkeet, kannattaa kokeilla haukifileiden kylmäsavustusta. Parin kolmen päivän savustus loihtii esille uskomattoman makuelämyksen.
Kalastusluvat helposti verkkokaupasta
Valtion kalastonhoitomaksun, joka tulee kaikkien 18–-64-vuotiaan muuta kuin ongintaa ja pilkintää harrastavan kalastajan lunastaa, voi hankkia helpoiten www.eraluvat.fi verkkokaupasta. Uistelulupien ja monien osakaskuntien kalastuslupien myynti on käynnissä verkossa www.kalapassi.fi , josta luvanosto on helppoa ja turvallista ilman lähikontakteja. Luvan voi ostaa verkkokaupasta myös toiselle kalastajalle. Jos tietotekniikka tuottaa vielä haasteita, apua voi pyytää nuoremmilta ikäpolvilta.
Sydän-Hämeen alueelle on järvikohtaisten uistelulupien (Roine-Mallasvesi, Längelmävesi ja Vesijärvi) lisäksi verkkokaupassa myynnissä muun muassa Roineen- ja Mälkilän-Kinnalan osakaskuntien luvat sekä Kaivannon heittokalastusluvat.
Ismo Kolari
Pirkanmaan kalatalouskeskus vs. toiminnanjohtaja
Päivi Pyyvaara
Pälkäneen kalatalousalue, toiminnanjohtaja
Kalavedet ovat auki ympäri vuorokauden
Kalastus on mitä parhain tapa liikkua ja nauttia luonnosta, kunhan huolehtii turvallisesta vesillä liikkumisesta. Asianmukaiset turvavarusteet kuuluvat jokaisen vastuullisen kalastajan tarvikkeisiin. Järvillä on tilaa, kalavedet ovat auki ympäri vuorokauden ja luonnossa liikkuminen on rentouttavaa. Lisäksi voi saada myös tuoretta kalaa ruokapöytiin! Vesillä voi liikkua turvallisesti ja samalla saa raitista ulkoilmaa.
Kalatalousalueella työn alla useita hankkeita
Pälkäneen kalatalousalue on käynnistänyt alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnan ja vesialueen omistajille on lähetetty kysely koskien heidän näkemyksiään kalavesien käytöstä ja hoidosta. Mielipiteitä voi vielä toimittaa toiminnanjohtajalle, kaikki vastaukset ovat tervetulleita.
Kalatalousalueen tekee myös kyselyn selvittääkseen reittivesien kalastajien kalastusta, käytettyjä pyydyksiä ja saatua saalista. Kysely tulee koskemaan vuoden 2020 kalastusta. Kalapassi-verkkokaupasta on ladattavissa esimerkiksi Roineen osakaskunnan lisätiedoista lomake, jota voi käyttää omien kalastustietojensa kirjaamiseen. Tämä helpottaa kalastus- ja saalistietojen keräämistä kalastuskauden aikana, jolloin kyselyyn on alkuvuodesta 2021 helpompi vastata.
Lisäksi työn alla on kalatalousalueen nettisivujen laadinta ja kirjanpitokalastajien tietojen yhteenveto. Uuden kalatalousalueen toiminnan käynnistäminen on vienyt odotettua enemmän voimavaroja. Tärkeintä on kuitenkin keskittyä olennaiseen: hyvistä kalavesistä ja luonnosta nauttimiseen!
Linkkejä ja lisätietoja:
www.pälkäneenkalatalousalue.fi (tulossa myöhemmin)
https://www.xn--plkneenkalatalousalue-51bc.fi/khs/ käyttö- ja hoitosuunnitelman runko ja tarpeellisia
linkkejä.
www.rmpkalatalousalue.fi (edelleen toiminnassa)
www.kalapassi.fi (kalatalousalueen uisteluluvat, osakaskuntien luvanmyyntiä seisoville pyydyksille)
www.eraluvat.fi (valtion kalastonhoitomaksujen lunastus ja Metsähallituksen virkistyskalastusluvat)
www.kalatalo.fi (Pirkanmaan kalatalouskeskus, paikallista neuvontaa kalataloudesta)
https://ahven.net/kalastus/ (Kalatalouden keskusliitto: ohjeita ja neuvoja kalatalouteen)
https://ahven.net/kalastus/pyydysten-merkinta/ (Pyydysten merkintä)
https://www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot-ja-kiinteistot/maanmittauspalvelut/yhteiset-alueet (osakaskuntien yhdistäminen ja toimitusten hinnat)
