Diabetesrokotteen tutkiminen ihmisillä on alkanut Suomessa. Suomalaisen Vactech Oy:n ja amerikkalaisen Provention Bion rokotetutkimukseen osallistuu ensimmäisessä vaiheessa noin 50 tervettä aikuista. Rokotteen odotetaan ehkäisevän tyypin 1 diabetesta suojaamalla siihen liitetyiltä viruksilta.
Kansainvälisessä tiedeyhteisössä on jo pitkään vallinnut käsitys, että enterovirusinfektiot voivat olla yksi merkittävä syy tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Vactech Oy:n kehittämä ja yksinoikeudella patentoima ehkäisevä rokote perustuu tähän hypoteesiin. Rokotteen turvallisuutta ja sen kykyä tuottaa vasta-aineita testataan nyt ensimmäistä kertaa ihmisillä.
Vactech on lisensoinut keksinnön oikeudet amerikkalaiselle Provention Biolle rokotteen jatkokehityksen ja tarvittavan rahoituksen turvaamiseksi. Tämä yhteistyö on nyt edennyt ihmisillä tehtävään tutkimusvaiheeseen. Rokotteeseen valikoitui Vactechin tekemissä laajoissa seulontatutkimuksissa yli sadan enteroviruksen joukosta niin sanotun coxsackie B -ryhmän viruksia.
Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty, joka on toinen Vactechin perustajista, pitää todennäköisenä, että coxsackie B -virukset vaikuttavat tyypin 1 diabeteksen syntyyn.
– Nyt kehitetty rokote antaa toivoa ehkäistä tämän sairauden puhkeaminen. Lisäksi uskon, että sillä voidaan suojata muilta vakavilta coxsackievirustaudeilta, kuten sydänlihas- ja aivokalvontulehdukselta, ja mahdollisesti myös keliakialta, Hyöty sanoo.
– Suomalaiset tutkijat ovat olleet etulinjassa, kun yhteys enterovirusinfektioiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä alkoi selvitä. Rokote perustuu tähän pitkään tutkimuspolkuun, sanoo Helsingin yliopiston lastentautien emeritusprofessori Mikael Knip, toinen Vactechin perustajista.
Rokotetutkimukseen osallistuvat terveet, 18–45-vuotiaat aikuiset saavat neljän viikon välein kolme rokoteannosta. Osa saa PRV-101 rokotetta, ja vertailuryhmä lumerokotetta. Käytännön järjestelyistä ja rokottamisesta vastaa turkulainen kliinisten tutkimusten toteuttamiseen erikoistunut yritys, CRST Oy. Tulosten odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden toisella puoliskolla.
Kehitystyössä oli mukana kangasalalaista väriä
Nyt testattavan rokotteen kehittämistyössä on ollut mukana myös Kangasalla asuva, Tampereen yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Vesa Hytönen. Hytönen on työssään tehnyt paljon juuri viruksiin, myös enteroviruksiin liittyvää tutkimusta.
– Kehitämme tällä hetkellä enterovirusrokotteita, jotka perustuvat virusten kaltaisiin partikkeleihin. Hyönteissoluissa tuotettavia partikkeleita ei tarvitse inaktivoida, jolloin ne sopivat rokotustarpeisiin hyvin. Partikkelien osia voidaan myös muokata ja näin suunnata rokotteen tuottamaa immuunivastetta tiettyyn suuntaan, Hytönen kertoo.
Hytönen on tutkinut enteroviruksia toistakymmentä vuotta yhteistyössä Heikki Hyödyn ja muiden tutkijoiden kanssa.
– Enterovirusten yhteys diabetekseen on todettu tiedeyhteisössä jo aiemmin. Kun estetään infektiot, yritetään estää niiden seurauksena myöhemmin ilmaantuva tauti. Enteroviruksen ja tyypin 1 diabeteksen välisen yhteyden vahvuudesta on olemassa vaihtelevaa tietoa. Joissain tutkimuksissa yhteyden on todettu olevan vahva, toisissa se on jäänyt heikommaksi, Hytönen toteaa.
Hytönen odottaa diabetesrokotteen tutkimustuloksia suurella mielenkiinnolla.
– En ole aktiivisesti mukana kliinisen vaiheen tutkimuksen toteutuksessa, mutta totta kai tulokset kiinnostavat minua suuresti.
Koronarokotteet suuri onnistuminen
Tohtorintutkintonsa Hytönen suoritti Jyväskylän yliopistossa valmistuen vuonna 2005. Postdoc-kauden hän teki ETH Zürich -yliopistossa ja siirtyi työskentelemään Tampereen yliopistoon vuonna 2007.
12 vuotta sitten hän muutti perheineen Kangasalle.
– Olemme viihtyneet Kangasalla hyvin. Perheessämme on monen ikäisiä lapsia, jotka hekin kiinnittävät toki vahvasti paikkakunnalle, Hytönen kertoo.
Entä mitä rokotteiden kanssa aktiivisesti työskentelevä tutkija ajattelee nyt kovasti pinnalla olevista koronarokotteista?
– Tilanne näyttää erittäin hyvältä. Kansainvälinen kehitystyö on onnistunut hyvin, jopa käsittämättömän hyvin. Vaikka julkisuudessa on esiintynyt – mielestäni turhaa – purnausta rokotteiden ympärillä, on kiistaton asia, että kansainvälisellä tasolla tutkijat, poliitikot ja yritykset ovat tehneet erittäin hyvää ja nopeaa kehitystyötä.
