Asukkaat ovat kylien elinehto, ja asukkaita saa parhaiten, kun heille on tarjota mieluisia asuinpaikkoja. Siitä syntyy tarve kaavoittaa sivukylien ydinalueita ja helpottaa sitä kautta tonttimyyntiä.
Pälkäneen Rautajärvi on viime vuosina elpynyt ja vilkastunut nopeaa tahtia, ja sinne ollaan parhaillaan laatimassa myös kyläkaavaa. Se on lajissaan paikallinen edelläkävijä, sillä vastaavia kyläkaavoja ei ole laadittu muualle Pälkäneelle.
Rautajärvellä järjestetään keskiviikkona 24.4. kuulemistilaisuus maanomistajille, kyläläisille ja kaikille kiinnostuneille. Tilaisuudessa voi esittää toiveita ja kysymyksiä suoraan kaavaa laativalle arkkitehti Marjut Lund-Rahkolalle ja aluearkkitehti Marja Kuismalle.
Rautajärven kylän ydinalueen osayleiskaavahanke on etenemässä siten, että kaavaluonnoksen pitäisi valmistua alkukesästä ja ehdotuksen syksyllä.
Kaavoitusprojekti alkoi Pälkäneen kunnassa jo loppuvuodesta 2011, mutta kunnan kehityskuvaraportin valmistuminen ja aluearkkitehdin vaihtuminen ovat hidastaneet työn etenemistä. Nyt on kuitenkin mahdollista, että jos viivytyksiä ei tule, kyläkaava olisi hyväksyttävissä jo alkuvuodesta 2014.
Kaavaa laatii tamperelainen Airix Ympäristö Oy.
Pitkän tähtäimen ajattelua
– Haluaisin mielelläni kuulla maanomistajien, kyläläisten, vapaa-ajanasukkaiden ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden näkemyksiä nyt, kun kaavaan on vielä todellinen mahdollisuus vaikuttaa ja saada toiveitaan perille. Valitusten tekeminen voimaan tulleesta kaavasta on paljon vaikeampi tapa, Marjut Lund-Rahkola sanoo.
Alustavien rakennemallien ja suunnitelmaversioiden mukaan Rautajärven ydinalueen tuntumaan olisi kaavoitettavissa noin 40 tonttia. Kaava ei koske koko Rautajärven aluetta, vaan vajaata sataa hehtaaria kylän ydinalueelta.
Kaavan tavoite on, että kaikilla maanomistajilla olisi samanarvoinen mahdollisuus ainakin yrittää myyntiä.
– Nyt kannattaa miettiä maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, koska kaava laaditaan seuraavan 10 vuoden tarpeisiin. Kaavahan tehdään asukkaille, heidän hyödykseen, ja he myös tuntevat kylänsä parhaiten. Heidän näkemyksensä ovat olennaisen tärkeitä, Lund-Rahokola muistuttaa.
I
