Aitoon koulutuskeskus on yksi Suomen kuudesta ammatillisesta erityisoppilaitoksesta. Oppilaitoksen koulutustehtävä on järjestää ammatillista koulutusta vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Nykyisin koulutuskeskuksen Pälkäneen ja Tampereen toimipisteissä opiskelee noin 125 opiskelijaa. Aitoon koulutuskeskuksen monivaiheinen tarina alkoi jo sata vuotta sitten.
Vuonna 1921 Luopioisiin, Aitoon kylälle, perustettiin talous- ja puutarhakoulu. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tapahtumat kertovat ainutlaatuisesta aitoolaisesta sivistystahdosta: Kylälle oli perustettu ensin yksityinen kansakoulu vuonna 1894. Vuonna 1917 aloitti toimintansa yksityinen yhteiskoulu. Yhteiskoulun yhteyteen syntyi talous- ja puutarhakoulu, kun koulurakennukset haluttiin saada ympärivuotiseen käyttöön.
Talous- ja puutarhakoulun kursseilla opetettiin kodin- ja puutarhanhoidon perustaitoja nuorille naisille. Toiminta aloitettiin kesäkursseina toukokuussa 1921. 1920-luvun lopulla kurssitoiminta muuttui ympärivuotiseksi. Koulussa vaikutti tuolloin kaksi tarmokasta naisopettajaa: puutarhaopettaja Anna Tapio ja kotitalousopettaja Elli Oksanen. Tapion ja Oksasen yhteistyö sujui aluksi ilmeisesti hyvin, mutta 1930-luvun alussa tilanne muuttui ja kärjistyi. Anna Tapio vapautettiin kotitalous- ja puutarhakoulun johtajan tehtävästä vuonna 1933. Vastavetona hän osti seuraavana vuonna osake-enemmistön Touon tilasta, jossa yhteiskoulu toimi, ja perusti oman kotitalouskoulun. Yhteiskoulu ja talous- ja puutarhakoulu löysivät uudet vuokratilat Kouvalanjärven rannalta Knaapin tilalta.
Aitoon Emäntäkoulu
Aitoon koulutuskeskusta ylläpitää yhä Aitoon Emäntäkoulu Oy. Emäntäkouluoikeudet koulu sai vuonna 1949. Vuonna 1988 emäntäkoulut muutettiin kotitalousoppilaitoksiksi. Oppilaitoksen omistajat ovat halunneet säilyttää perinteikkään nimen osakeyhtiön toiminimenä.
Talous- ja puutarhakoulun kannatusyhdistys osti 1940-luvun alussa tilan Pälkäneveden Jouttesselän rannalta. Tilalla oli toiminut aiemmin Haapamäen mylly ja saha. Kannatusyhdistyksen taloudelliset rahkeet eivät riittäneet isojen investointien vuoksi. Niinpä tila myytiin vuonna 1948 Päivärinnan turkismuokkaamo Oy:lle, jonka omistivat Päivärinnan ja Pihkalan perheet. Koulu saattoi näin jatkaa toimintaansa.
Kannatusyhdistys oli tavoitellut koululle emäntäkoulun oikeuksia pitkään. Tilaisuus koitti, kun Kangasalan emäntäkoulu lakkautettiin vuonna 1949 – Aitoo sai ”perinnöksi” Kangasalta vapautuneen järjestämisluvan. Keskeinen vaikuttaja näiden tapahtumien taustalla oli professori Rurik Pihkala.
Vuonna 1953 emäntäkoulun taustayhteisöksi perustettiin osakeyhtiö. Pihkalan perhe lahjoitti omistamiaan osakkeita osakeyhtiölle, ja se myi niitä edelleen lähiseudun maatalousnaisten yhdistyksille. Yleishyödyllisten yhteisöjen omistama, voittoa tavoittelematon, taustayhteisö mahdollisti koululle valtionavustukset. Sota-ajan jälkeen 1950-luvulla koulun toimintaympäristö kehittyi ja opiskelijamäärä kasvoi. Entinen saharakennus kunnostettiin ja laajennettiin koulun käyttöön. Koululle rakennettiin navetta ja kasvihuone. Pelto- ja metsämaata hankittiin lisää.
Emäntäkoulukursseilla oli vuosittain 30–90 opiskelijaa. Opiskelijoita tuli kauempaakin Suomesta. Kuri oli tiukka: nuorten naisten piti olla asuntolassa kello 21 ja miesten vierailuja ei sallittu. Kohtaamisen tilaisuuksiakin oli, ja aika moneen lähiseudun taloon löytyi emäntä juuri emäntäkoulusta.
Vaikka koulu sai valtionapua, taloudellinen tilanne oli tiukka. Koulun johdolta ja omistajilta vaadittiin melkoista sitkeyttä läpi vuosikymmenten. Vaikeudet kärjistyivät 1980-luvun lopussa, kun koulu oli jo muuttunut kotitalousoppilaitokseksi. Maaseudun ja perinteisen kotitalousopetuksen imu ei riittänyt ja opiskelijamäärä laski. Pienimmillään koulussa oli 12 opiskelijaa.
Ammatillinen erityisopetus
Ammatillinen erityisopetus alkoi Aitoon kotitalousoppilaitoksessa 1980-luvun lopulla. Samoihin aikoihin valtiovalta laati oppilaitosten lakkautuslistoja. Myös Aitoon kotitalousoppilaitos päätettiin lakkauttaa. Kotitalousoppilaitoksen silloinen rehtori Leena Tuominen ja hallituksen puheenjohtaja Jarkko Pihkala tekivät hartiavoimin töitä puolustaakseen koulua. Kova työ tuotti tulosta, ja lakkautuspäätös kumottiin eduskunnassa.
Erityisopetukseen keskittyminen turvasi koulun tulevaisuuden. Yli 30 vuoden ajan erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevat opiskelijat ovat hankkineet Aitoossa ammatillista osaamista ja valmiuksia työskennellä palveluammateissa.
1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Aitoon Emäntäkoulu Oy on toteuttanut monia suuria rakennus- ja peruskorjaushankkeita. Opetukselle ja asuntolatoiminnalle on luotu hyvät puitteet ja toimintaedellytykset. Koulu sijaitsee maaseutuympäristössä kaukana suurista keskuksista, mutta toisaalta sijainti tarjoaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi luonto- ja ympäristölähtöiselle toiminnalle.
Aitoon koulutuskeskukseen hakeutuu opiskelijoita laajalta alueelta, koska opiskelija-asuntolassa on mahdollisuus asua kouluviikkojen aikana. Asuntolassa on hyvät mahdollisuudet harjoitella arkielämän taitoja ja oman talouden hoitamista. Opiskelijoille on tarjolla monenlaista ohjattua harrastustoimintaa. Useimpien opiskelijoiden näkökulmasta Aitoon meiningin ytimessä ovatkin kaverit, joiden kanssa voidaan viettää aikaa ja harrastaa.
Nyt, 2020 –luvulla, Aitoon meininki jatkuu: Opiskelijat hankkivat osaamista ja oppivat arjen tärkeitä taitoja – he saavat valmiuksia toteuttaa itseään ja käyttää omia vahvuuksiaan yhteiskunnassa, työelämässä ja vapaa-ajalla.
Aitoon koulutuskeskuksessa opiskelijoiden kanssa työskentelee ammatillisen erityisopetuksen huippujoukkue – noin 80 työntekijää. Aitoon unelma on kestävä mahdollisuuksien yhteiskunta. Se on yhteiskunta, jossa jokainen nuori voi löytää oman paikkansa ja elää omaa, hyvää elämää. Tämän unelman eteen satavuotiaassa Aitoon koulutuskeskuksessa halutaan tehdä töitä.
Koulun satavuotisjuhlia vietetään tänä keväänä kokoontumisrajoitusten vuoksi talon oman väen kesken. Kaarle Sulamaan kirjoittama oppilaitoksen vaiheita valottava kirja julkaistaan kevään aikana.
Aitoon koulutuskeskus 100 vuotta -näyttely Mikkolan Navetan Navettakalleriassa 9.3.-3.4. Kalleria on avoinna ti-la klo 10-14.
