Rikas nainen, jos olisin… niin… mitä sitten tekisin? Kysyn itseltäni tällaisen kysymyksen, johon vastaus on se, että se on mahdoton, epärealistinen, utopistinen. Ajatusleikkinä sen kyllä voi toteuttaa satuna tai vaikka unena!
Sydän-Hämeen Lehdessä ja muissakin medioissa on usein keskusteltu Pälkäneellä olevasta raunioituneesta kirkosta ja sen kunnossapitämisestä. On jopa kilpailutettu suojakatteen eri mahdollisuuksista, vaikkakaan sitä ei ole vielä toteutettu voittaneen ehdotuksen mukaan. Lieneekö rahoituksen puute eli jokin muu este?
Niin, jos olisin se rikas nainen, niin tekisin kyseisestä raunioituneesta kirkosta toimivan Herran huoneen! Miten?
Kattaisin sen kuten taannoin eräs ”sarkofagin” saanut atomivoimala. Katteena käyttäisin puisia liimapalkkeja, jotka eivät ”lepäisi” kirkon seinien päällä vaan olisivat ns. itsekantavia ristikkorakenteita (remona). Tällä rakennusmallilla tulisi suojattua myös eteläinen seinä paremmin kuin mitä lasikateratkaisulla saavutetaan.
Kirkon sisustus olisi nykytekniikka hyväksi käyttäen erikoinen. Oikeastaan radikaalisti ristiriitainen, kun verrataan alkuperäiseen kirkkoon ja sen olemukseen satoja vuosia sitten.
Jos ja kun kirkko olisi toimiva, niin se vaatisi valot, jotka voisivat olla esimerkiksi led-kynttilät. Rakennuksen lämmitys toteutettaisiin lattialämmityksellä maalämpöä hyväksikäyttäen. LVIS-tekniikka olisi piilotettu kirkon ulkopuoleiseen kellotapulia muistuttavaan rakennukseen, jossa olisi tietysti kello!
Urut olisivat kuten Valkeakosken kappelikirkon uudet ”digi-urut”.
Alttaritaulu olisi sitten se erittäin (radikaalisti) poikkeava verrattuna nykyisiin vastaaviin, joita Suomen eri kirkoissa on. Se olisi muunneltavissa kulloisenkin kirkollisen tapahtuman mukaan. Esimerkiksi ennen joulua siinä olisi tyhjä seimi, mutta joulun pyhinä seimessä oli pieni ääntelevä vastasyntynyt lapsi. Pääsiäisenä olisi Biblian mukaan ristillä Jeesus ja kumppanit. Kun olisi virsien tai muiden vuoro, niin ”alttaritaulussa” olisi virsien sanat tai muu teksti.
Kaikki tämä olisi toteutettu nykytekniikkaa käyttäen – myös äänen toisto, sekä päivän tekstin kuuntelu muilla kielillä. Luonnollisesti kirkkokansa kuulisi kirkonkellojen kutsuvan sanan kuulemiseen tai muuhun tapahtumaan.
Kirkon ikkunoissa olisi esimerkiksi niiden pyhien miesten kuvat, jotka ovat Kansallismuseossa ”lainassa” Pälkäneen kirkolta.
Kirkosta tehtäisiin pienoismalli mittakaavassa, joka olisi niin alkuperäinen kuin on mahdollisuus tehdä lähdetietojen mukaan. Lisäksi siitä olisi 3D-versio netissä katsottavissa ja kuunneltavissa.
Kruununa tälle ajatusleikille olisi se, että kyseinen kirkko toimisi tiekirkkona läpi vuoden ja vuorokauden. Tällainen toiminta vaatisi omat erikoiset laiteensa niitä ihmisiä varten, jotka eivät tykästy edellä mainittuihin ratkaisuihin.
Lisäksi kirkko olisi avoin myös kaikille ekumeenisille tahoille ja yhteisöille sekä tapahtumille, joilla olisi mahdollisuus tai tarvetta käyttää rauniokirkkoa.
Näinkö vain unta?
Musta leski
