Hurjat helteet ovat viime aikoina korventaneet Etelä-Eurooppaa. Esimerkiksi Italian Sardiniassa ja Ranskan Pyreneillä lämpötila nousi viime viikolla yli 40 asteeseen. Kreikassa puolestaan raivoavat ihmisiä ja rakennuksia uhkaavat maastopalot, ja suositulla lomasaari Rodoksella evakuoitiin viikonloppuna ihmisiä pahimmilta palopaikoilta rauhallisemmille alueille.
Maapallon ilmasto lämpenee ihmiskunnan toimien seurauksena koko ajan, mutta muutoksen suuruus ja vaikutukset vaihtelevat maapallon eri osissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila on 40 viime vuoden aikana kohonnut 0,2–0,4 astetta vuosikymmenessä. Talvet lämpenevät keskimäärin enemmän kuin kesät.
Maapallon lämpeneminen johtuu kasvihuonepäästöjen voimakkaasta kasvusta sadan viime vuoden aikana. Lämpenemisestä seuraa Ilmatieteen laitoksen mukaan monia haittoja: merenpinta nousee 10–90 senttimetriä, tulvat pahenevat, kuivuus vaivaa esimerkiksi Etelä-Eurooppaa, trooppiset myrskyt voimistuvat, kasvit ja eläimet eivät ehdi sopeutua muutokseen, ja ihmisten elinolojen huonontuessa pakolaisuus lisääntyy. Myönteisiäkin vaikutuksia on: Pohjois-Euroopassa esimerkiksi kasvukausi pitenee.
Vaikka Suomi onkin viime aikoina säästynyt sään ääri-ilmiöiltä, ovat ne tulleet tutummiksi Suomessakin viime vuosina. Hellejaksoja ja rankkasateita on nähty Sydän-Hämeenkin seudulla myös tänä kesänä.
Ilmastonmuutoksen hillintään on herätty myös paikallisella tasolla. Sekä Pälkäne että Kangasala ovat olleet vuodesta 2019 alkaen mukana niin sanotussa Hinku-kuntien verkostossa. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ne pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.
Pälkäneen kunnan ilmastovahti julkaistiin viime vuoden kesäkuussa. Sieltä kuka tahansa voi seurata ilmastotekojen etenemistä. Sivulle pääsee osoitteesta ilmastovahti.palkane.fi . Kangasalan ilmasto- ja energiatehokkuustyön avuksi on laadittu tiekartta, jossa tavoitteet on jaoteltu viiteen eri asiakokonaisuuteen.
Kunnat eivät kuitenkaan tee ilmastotyötä yksin, ja Hinku-kuntien yhtenä tehtävänä onkin kannustaa paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Tämä on ilmastotyön kannalta keskeisessä roolissa: jotta kasvihuonepäästöjä saadaan vähennettyä, tarvitaan kaikkien panosta. Ilmastoteot ovat niin kunnan, yritysten kuin kuntalaistenkin vastuulla.
