Keskiviikkoinen melkoinen tyrmistys Pirkanmaan hyvinvointialueen suunnitelmista palveluverkon rajuksi karsimiseksi ja palveluiden järjestämiseksi yhä enemmän diginä tai liikkuvana, on torstaina vaihtunut hieman lamaantuneeksi hämmennykseksi vaikutusten arvioinnin epämääräisyydestä. Kyllähän me Pirkanmaan pienissä kunnissa tiesimme, että nykyisen tasoista kivijalkapalvelua emme enää saa pitää, mutta se, että meillä ei olisi sitä laisinkaan, tuntuu kohtuuttomalta ja hatarasti perustellulta. Mielestäni hyvinvointialue ottaa liian suuren roolin kuntien elinvoiman määrittelemisessä tulevaisuudessa.
Pälkäneen kunnan kaltaisessa maalaismaisessa, mutta elinvoimaisessa kunnassa, jossa väestö ikääntyy muiden kuntien tapaan, on keskus- ja taajama-alueen asukkaille ensisijaisen tärkeää hyvät peruspalvelut. Haja-asutusalueiden asukkaat ovat meillä taasen voineet luottaa siihen, että taajamakeskuksista löytyy peruspalvelut – ei ekstraa, mutta ne hyvän elämän kannalta tärkeimmät. Meille on muuttanut keskusta-alueille uusia ikäihmisiä ja paluumuuttajia sen vuoksi, että meillä on hyvät peruspalvelut ja kuitenkin saa asua rauhallisessa, turvallisessa, luonnonläheisessä ja aktiviteetteja tarjoavassa ympäristössä. Ikäihmisille usein yksi tärkeimmistä palveluista lähikaupan lisäksi on se oma terveysasema ja apteekki.
Pälkäneen sijainti mahdollistaa meille hyvin myös lapsiperheiden houkuttelun ja muuton alueelle Tampereen ja Kangasalan kasvaessa. Tällöin on tärkeää, että perhe kokee saavansa riittävät lähipalvelut koko perheen hyvinvoinnin ja hyvän elämän tukemiseksi. Perheiden moninaisuuden huomioiden tarkoittaa tämä ehdottomasti myös kattavia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä mahdollisuutta myös lähipalveluun etäisyydellä, joka ei merkittävästi haittaa arkielämää.
Pirkan palveluverkon laajan materiaalin vaikutusten arviointi ei paljoakaan kerro tässä vaiheessa, kun emme oikeasti tiedä, mitä tulevat palvelut tulevat olemaan ja mitkä ovat niiden kustannukset. Näin ollen taloudellisista vaikutuksista ei todellisuudessa tiedetä mitään, eikä myöskään siitä, miten suuret kaavaillut muutokset vaikuttavat henkilöstön rekrytointiin ja työssä viihtyvyyteen. Ja miten vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin se, jos kontaktit menevät yhä enemmän etäkontakteiksi tai digiksi nimenomaan niillä ihmisillä, jotka muutenkin yksinäisyyttä kokevat?
Pirha ilmoittaa käyvänsä laajan keskustelukierroksen valiokunnissa, jaostoissa, vaikuttamistoimielimissä sekä asukastilaisuuksissa. Entä itse kuntien kuuleminen? Kaikilla pienillä kunnilla ei ole edustusta aluevaltuustossa tai Pirhan muissa vaikuttamistoimielimissä tai edustus on hyvin pieni. Kuka tuo näiden kuntien mielipiteen tiedoksi? Laajassa materiaalissa sanotaan, että ”Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan monialainen yhteistyö kuntien, YTA-alueen sekä yliopistollisten ja muiden hyvinvointialueiden kanssa.” Millä tavalla yhteistyötä tässä suunnittelussa tehdään kuntien kanssa? Tähän mennessä ei ole ainakaan tehty, kun ensimmäistä suunnitelmaa jo esitetään ilman että siitä olisi käyty mitään keskustelua kuntien kanssa. Mikä on meidän kuntien rooli jatkovalmistelussa?
Toivon todella, että suuria muutoksia ja linjauksia palveluissa ei tehdä ennen kuin on selvästi esittää konkreettisesti, mitä tulee tilalle, mitä se maksaa ja mitkä sen todelliset vaikutukset ovat kuntalaisiin, työntekijöihin, ympäristöön ja talouteen. Tehtävillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus kuntalaisten ja kuntien tulevaisuuteen, asukkaiden hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaan. Toivottavasti näitä muutoksia ei tehdä ”toivotaan, toivotaan” -konseptilla, vaan oikeasti tiedetään, mitä tuleman pitää ja mitkä ovat sen vaikutukset. Toivottavasti jokainen Pirkanmaan asukas on ”se tärkein ihminen” ja jokaisella on aidosti mahdollisuus hyvään elämään siellä, minkä hän on asuinpaikakseen valinnut.
Pauliina Pikka
Kunnanjohtaja
Pälkäneen kunta
