Pikainen kierros kaupassa, ja sieltähän Venni Nikkanen löytyykin, kassalta. Kaisa Kokkola asettaa ostoksensa hihnalle ja puolitoistavuotias Uuno tarkkailee kärryistä.
– Tykkään asioida täällä. Myyjät ovat tulleet tutuiksi ja ovat helposti lähestyttäviä, huikkaa Kaisa Kokkola ostostensa parista.
Venni Nikkanen on kesästä lähtien palvellut asiakkaita pääsääntöisesti kassalla. Hänelle kanssakäyminen ihmisten kanssa käy luontevasti.
– Minulla on yleensä myönteinen asenne ja rentous tulee helposti. Ei tässä ole pakotetta olla ylipositiivinen, kunhan on ystävällinen, Venni Nikkanen miettii.
Etenkin alussa hän huomasi, että joskus piti vähän laittaa roolia päälle, etenkin huonosti nukutun yön jälkeen. Aina ei ole yhtä energinen olo.
Nikkasesta parasta on, jos hän onnistuu piristämään jonkun päivää. Keskustelua asiakkaiden kanssa syntyy usein. Varsinkin vanhemmat ihmiset tykkäävät jutella.
Palautettakin hän on saanut.
– Asiakas kiitti erikseen, kun huomioin hänet niin hyvin ja tervehdin. Kyllähän tuollainen palaute piristää omaakin päivää.
Usein kassalla näkee myös vanhoja tuttuja tai kavereita. Välillä, kun kassalla on hiljaisempaa, on kiva vaihtaa heidän kanssaan muutama sana.
Vaikka Nikkanen enimmäkseen on kassalla, hänelle kaupan muutkin työt ovat tuttuja.
– Hyllytyksestä pidän. Siinä näkee työn edistymisen hyvin. Maitokaapissa on vähän vilpoista, joten se ei kuulu suosikkeihini, Nikkanen hymyilee.
Ensimmäinen työ
Venni Nikkanen tuli K-Supermarketiin töihin heti armeijan jälkeen. Toissakevään ylioppilas Pälkäneen lukiosta halusi armeijan jälkeen pitää vielä välivuoden töitä paiskien. Vuoden päästä syksyllä odottavat luokanopettajaopinnot Tampereen yliopistossa.
– Tämä on ensimmäinen virallinen työ minulle. Työporukka on kyllä tosi mukava, joten ei ole valittamista, pian 20 vuotta täyttävä nuorukainen miettii.
Nikkanen on jutellut työkavereidensa kanssa siitä, että he voivat kaupassa olla ihmisten ainoita kontakteja päivän mittaan.
– Onhan se ajatuksena aikamoinen, jos olen kassalla ihmiselle se ainoa juttukaveri. Ihan tästäkin syystä on hienoa, jos voin piristää jonkun päivää vain työtäni tekemällä, Venni Nikkanen pohtii.
