Kello lähestyy yhdeksää keskiviikkona 11. lokakuuta. Hermannin päiväkodilla Viljojen ryhmässä on vapaan leikin aika. Joku piirtää, toinen leikkii majaa, kolmas rakentaa junarataa. Lapset leikkivät pääosin joko pareina tai ryhmässä.
– Ensimmäiset lapset tuodaan puoli seitsemän aikaan. Tarvittaessa voimme tulla paikalle jo kello 6.15, kertoo vastaava varhaiskasvatuksen opettaja Johanna Lindholm.
Muiden ryhmien kanssa tehdään yhteistyötä. Viljoilla, eli iältään 3–5-vuotiaissa, on kaiken kaikkiaan 21 lasta, joista tänään on paikalla 18. Viljojen sisällä on vuonna 2018 syntyneet lapset Viskarit, joita on 12. Tänään heistä on paikalla 10. Viskarit menevät vuoden päästä syksyllä esikouluun.
Viljoilla syödään aamupalaa kello kahdeksan aikaan, mitä on edeltänyt aamupiiri.
– Tänään kävimme kuvakortein läpi muun muassa metsäretkelle lähtöä ja sitä, että meille tulee vieras.
Maanantaisin käydään tarkemminkin läpi viikon tulevia tapahtumia.
Leikin äänet pysyvät maltillisina silläkin aikaa, kun Johanna Lindholm kertoo arjen aikatauluista päiväkodilla. Moni kiinnostuu toimittajan kamerasta. Sitä käydäänkin hieman yhdessä läpi.
Ville Vehnämäen, 5, mielestä parasta päiväkodilla on se, kun saa leikkiä kavereiden kanssa. Julia Tikka, 4, ja Sofia Kaaja, 4, esittäytyvät parhaiksi kavereiksi. Moni kertoo vieraalle perheestään, kuten iso- ja pikkusisaruksistaan ja lemmikeistään.
Anna Järviö, joka täyttää pian neljä, tykkää leikkiä nukeilla niin päiväkodissa kuin kotonakin. Suklaa- ja vispipuuro ovat tytön suurta herkkua.
Metsäretki kutsuu
Kello tulee pian kymmenen. Viskarit tekevät lähtöä metsäretkelle. Kuravaatteiden pukemisrumpa on melkoinen, mutta hyvin sujuu. Aikuiset ovat valmiina auttamaan, vaikka avustaja Anneli Niemi kehuukin lapsia yritteliäiksi. Moni kokeileekin ensin itse.
Niemellä tuli kesällä 30 vuotta täyteen Pälkäneen kunnalla erilaisissa lastenhoitotehtävissä. Hän aloitti perhepäivähoitajana, mutta hakeutui sittemmin päiväkotiin.
– Vireys pysyy hyvin, kun touhuaa lasten kanssa, Anneli Niemi huikkaa pukemisen lomasta.
Johanna Lindholm oli aiemmin kaupan alan töissä, mutta jo lukioaikana hän mietti lastentarhanopettajan ammattia.
– On hienoa seurata lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Koen työn merkitykselliseksi, Lindholm miettii.
Ulkona tihuuttaa, mutta se ei haittaa. Ulos mennään yleensä säällä kuin säällä. Kovimmat pakkaset saavat jäämään sisätiloihin.
Läheisessä metsässä lapsille on tehtäviä. Jokainen saa vuorollaan vetää kortin. Yhdessä luki, että etsi kolme lehteä ja järjestä ne pienimmästä isompaan, toisessa piti löytää kämmentään isompi asia metsästä. Lapset tarttuvat tehtäviin innokkaasti.
Retken jälkeen oli aika päiväpiirille ja lounaalle, minkä jälkeen odotti lepohetki. Osa nukkui, jotkut vain lepäsivät hetken. Tästä päivä jatkui välipalalla, leikillä ja ulkoilulla. Sitten olikin aika lähteä kotiin, kunnes uusi päiväkotipäivä taas saa alkaa.
