Kännyköiden ja viihteellisten pelien aikakaudella lapset ja nuoret lukevat yhä vähemmän. Lukeminen olisi kuitenkin erittäin tärkeää, vaikka se vaatiikin eri tavalla keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä.
– Pelien ja kännyköiden äärellä kaiken saa nopeasti ja vaivatta. Lukemiseen tulee paneutua eri tavalla, mutta vaivannäkö kannattaa, vaikka lukeminen aluksi tuntuisikin hankalalta ja pitkästyttävältä, Kuhmalahden koulun opettaja Marjaana Myötyri kannustaa.
Myötyri lisää, että kaikki oppiminen on pitkäjänteistä työtä, eikä sitä saavuteta aina nopeasti.
– Monet lapset ja nuoret eivät halua nähdä oppimisen eteen liikaa vaivaa tai heitä ei vain kiinnosta. Lukeminen vie aikaa, mutta minkä rikkauden siinä menettääkin, jos ei pääse heittäytymään kirjallisuuden seikkailuihin ja mielikuvamaailmaan mukaan. Se ei ole yhtä nopea kuin elokuva, mutta siinä jää mielikuville tilaa.
Kouluissa muutos lasten lukutaidossa on huomattu selvästi. Monen saattaa olla vaikea keskittyä lukemaan tai kirjoittamaan pitkäksi ajaksi. Käsialoissa muutos näkyy myös: kirjoittamiseen paneutuminen vaatii malttia ja hienomotorisia taitoja, jotka monella ovat kehnommalla tolalla kuin aikaisempina vuosina.
– Nämä haasteet heijastuvat myös käsityön tunneille, joissa niin ikään tarvitaan keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä sekä hienomotoriikkaa.
Vuodesta 1993 alkaen opettajana työskennellyt Myötyri uskoo, että haasteet keskittymiskyvyssä ja pitkäjänteisyydessä ovat isoja syitä myös Suomen Pisa-tulosten viimeaikaiseen laskemiseen.
– Jos vertaa Suomen opetusmenetelmiä vaikkapa Keski-Eurooppaan, niin meillä käytetään paljon enemmän sähköisiä laitteita opetuksessa kuin siellä. Monet oppilaani ovat vuosien varrella olleet kuitenkin sitä mieltä, että perinteinen kirja olisi edelleen se paras tapa oppia.
Myötyri muistuttaa, että lukeminen rikastuttaa mielikuvitusta ja laajentaa sanavarastoa. Lukemisen myötä myös kieliopin ja lauseiden rakenteet tulevat tutuiksi. Varhaiskasvatusikäisille lapsille luetaan usein kotonakin satuja ääneen, mutta lukeminen usein jää alakouluvaiheessa siinä vaiheessa, kun lapsi oppii itse lukemaan.
– Tarinoita voi hyvin lukea ääneen alakoululaisillekin, ja oppilaat tykkäävätkin meidän koulussamme niitä myös kuunnella.
Lukuintoa synnyttämään
Monissa kouluissa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota lasten lukutaidon parantamiseen. Pirkanmaalla lasten lukuintoa synnytetään nyt toista lukuvuotta seitsemän kunnan yhteistyönä. Pälkäne, Kangasala, Tampere, Sastamala, Nokia, Orivesi, Pirkkala ja Valkeakoski ja ovat yhdistäneet voimansa jakaen hyviä käytäntöjä, ideoita ja materiaaleja esi- ja alkuopetuksen oppilaiden lukuinnon kasvattamiseen. Työtä tehdään yhteistyössä koulujen, esiopetuksen, kirjastojen, neuvoloiden ja perheiden kanssa.
Kuhmalahden koulussa oppilaita on tänä vuonna kannustettu lukemaan muun muassa jokaviikkoisten lukuvälkkien ja lukutuntien avulla. Koulun lukuvuoden teema on ”luen ja tutkin sekä arvostan lähiympäristöäni”.
– Koulussamme on myös vieraillut silloin tällöin lukumummo, jonka kanssa voi lukea ääneen.
Vastuu lapsen lukemisesta vapaa-ajalla jää lapsen huoltajille.
– Lukuhetkien ei tarvitse olla pitkiä. Viisikin minuuttia on hyvä alku. On aina mahtavaa nähdä, kun oppilas löytää kirjastosta mieluisan kirjan luettavaksi ja alkaa lukea sitä suurella innolla. Kannattaakin kysellä kirjastoista lukuvinkkejä – henkilökunta osaa antaa niitä tosi hienosti, Myötyri sanoo.
