Päihteet ja seksuaalinen väkivalta ovat yleistyneet nuorten arjessa

Joka viides Pälkäneen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen poika on kokeillut huumeita. Yläkoulujen tytöistäkin marihuanaa, hasista, ekstaasia, subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muuta laitonta huumetta on kokeillut 14 prosenttia.

Huumekokeilut ovat Pälkäneen yläkouluikäisten keskuudessa kaksi kertaa yleisempiä kuin muualla maassa. Viime keväänä tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan huumeiden kanssa pelataan kaksi kertaa aiempaa useammin. Aiemmin kokeilijoiden osuus on ollut Pälkäneen yläkoululaisten keskuudessa 5–8 prosenttia.

Lukiolaisten huumekokeilut eivät ole lisääntyneet samaa tahtia kuin yläkoululaisilla. Joka kymmenes Pälkäneen lukiolainen kertoo kokeilleensa huumeita. Muualla maassa määrä on hieman suurempi.

Huumekokeiluista kysytään kahden vuoden välein toistettavassa kouluterveyskyselyssä. Kyselyyn vastasi viime keväänä nimettömänä 261 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista Anna Tapion koulusta ja Pälkäneen yhteiskoulusta sekä 50 Pälkäneen lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa.

Pälkäneläisnuoret käyttävät kaikkia päihteitä selvästi enemmän kuin ikätoverinsa muualla maassa. 32 prosenttia Pälkäneen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista pojista ja 22 prosenttia samanikäisistä tytöistä tupakoi päivittäin.

Tupakointi on lisääntynyt sekä yläkoululaisten että lukiolaisten keskuudessa Pälkäneellä. Lukiolaisista röyhyttelee 18 prosenttia. Muualla Pirkanmaalla ja Suomessa tupakoivien osuus on yläkouluissa 13 prosenttia ja lukioissa kahdeksan prosenttia.

Myös alkoholi maistuu Pälkäneen nuorille. 16 prosenttia Pälkäneen yläkoululaisista ja 32 prosenttia lukiolaisista juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Muualla maassa vastaavat lukemat ovat kolmanneksen pienemmät.

 

Joka kolmatta tyttöä on painostettu seksiin

Pälkäneläisnuoret kokevat selvästi muuta maata ja maakuntaa enemmän seksuaalista väkivaltaa. 32 prosenttia yläkoulun 8.–9.-luokkalaisista tytöistä ilmoitti tulleensa kosketelluksi vasten tahtoa tai painostetuksi, pakotetuksi tai houkutelluksi rahalla seksiin. Pälkäneen lukiolaiset kertoivat kokevansa seksuaalista väkivaltaa vielä yläkoululaisia enemmän.

Pälkäneellä sekä yläkoulu- että lukioikäiset kokevat seksuaalista väkivaltaa lähes kaksi kertaa enemmän kuin muualla maassa.

Myös töhertely, omaisuuden vahingoittaminen, varastelu ja pahoinpitelyt ovat Pälkäneellä muuta maata yleisempiä. Niihin syyllistyy 31 prosenttia yläkoulun pojista ja 25 prosenttia tytöistä. Koko maassa tällaisia rikkeitä tekee toistuvasti alle 19 prosenttia vastaavanikäisistä nuorista.

Väki- ja ilkivalta on lisääntynyt Pälkäneen yläkouluikäisten keskuudessa ja moninkertaistunut lukiolaisten keskuudessa. Vielä vuonna 2007 vain prosentti lukiolaisista kertoi syyllistyvänsä rikkeisiin toistuvasti, nyt osuus on jo 17 prosenttia.

Yläkouluikäiset kokevat Pälkäneellä fyysistä uhkaa enemmän kuin muualla maassa ja maakunnassa. 42 prosenttia Pälkäneen yläkoulujen pojista ja 19 prosenttia tytöistä kertoo kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa: heidän kimppuunsa on käyty, heitä on yritetty vahingoittaa tai heiltä on yritetty varastaa.

Pälkäneen lukiolaisista 21 prosenttia kokee fyysistä uhkaa. Se on hieman enemmän kuin edellisissä tutkimuksissa.

 

Koulun työrauha on heikentynyt

Kouluterveyskyselyn mukaan Pälkäneen koulujen työrauha on heikentynyt. Sekä Pälkäneen yläkoululaiset että lukiolaiset näkevät koulun työilmapiirissä enemmän ongelmia kuin muualla Suomessa.

Pälkäneen yläkoulujen tytöistä 37 prosenttia ja pojista 24 prosenttia (maan ja maakunnan keskiarvo 26 prosenttia) ja lukiolaisista 23 prosenttia (maan ja maakunnan keskiarvo 10 prosenttia) katsoo, että koulun työilmapiirissä on ongelmia. Lukiolaisten mielestä ilmapiiriongelmat ovat lisääntyneet, yläkoululaisten mielestä vähentyneet viimeisten vuosien aikana.

Ruokailutottumuksissa ja muissa elintavoissa on tapahtunut muutosta huonompaan. Entistä useampi pälkäneläisnuori jättää päivän tärkeimmän aterian väliin: lähes puolet Pälkäneen yläkoululaisista ja lukiolaisista ei syö aamupalaa joka aamu.

Viidesosa Pälkäneen yläkouluikäisistä ja kolmasosa lukiolaisista nököttää televisio- ja tietokoneruudun äärellä yli neljä tuntia päivässä. Lukiolaisilla ruutuaika on selvästi muuta maata ja maakuntaa suurempi.

 

Jutut kasvavat kylillä

– Pälkäneellä jutut kasvavat ja leviävät nopeasti. Jos on polttanut tupakkaa, niin viikon päästä kylällä puhutaan pilvestä, Pekka Kaltti sanoo.

Hän uskoo, että myös nuoret liioittelevat huumekokeilujensa määrää.

– Mutta onhan se tosi huolestuttavaa, jos jo yläkouluikäisenä kokeillaan huumeita yleisesti.

Kaltti on törmännyt muualla huumeita käyttäviin nuoriin. Kokemustensa perusteella hän tietää, että niiden mukana seuraa monenlaisia lieveilmiöitä.

– En hyväksy huumeita, enkä yläkouluikäisten kokeiluja.

Hänen mukaansa Pälkäneellä ei liiku aineita ainakaan avoimesti.

– Minulle ei ole tultu ikinä tyrkyttämään tai tarjoamaan. Mutta varmaan joka paikassa aineita löytää, jos niitä hakee.

19-vuotiaan Kaltin mielestä huumeita suurempi ongelma on alkoholi.

– Entistä nuoremmat pälkäneläiset kännäävät joka viikonloppu. Minä en oikein tajua, mikä hohto siinä on, varusmiespalvelusta Parolannummella suorittava Kaltti sanoo.

Hän uskoo, että kouluterveyskyselystä esiin kumpuava seksuaalinen väkivaltakin liittyy nuorten känniörveltämiseen.

 

Kouluterveyskyselyn antia

Yläkoulu 8. ja 9. luokka	2005	2007	2009	2011	2013
Kokenut fyysistä uhkaa	14	22	18	24	31
Kokenut seksuaalista väkivaltaa					20
Toistuvasti rikkeitä	17	26	18	25	28
Koulun työilmapiirissä ongelmia	32	35	24	39	31
Tupakoi päivittäin	16	18	15	18	27
Tosi humalassa vähintään kuukausittain	18	19	13	17	16
Kokeillut huumeita ainakin kerran	6	7	5	8	17
Lukio 1. ja 2. luokka	2005	2007	2009	2011	2013
Kokenut fyysistä uhkaa	18	13	8	18	21
Kokenut seksuaalista väkivaltaa					22
Toistuvasti rikkeitä	4	1	5	9	17
Koulun työilmapiirissä ongelmia	13	10	16	16	22
Tupakoi päivittäin	32	21	31	25	34
Tosi humalassa vähintään kuukausittain	32	21	31	25	34
Kokeillut huumeita ainakin kerran	7	10	3	5	10

 

Pälkäneellä ei ole huumeongelmaa

Kouluterveydenhoitaja Katja Huuhtanen myöntää, että viimekeväisen kouluterveyskyselyn tulokset olivat yllätys.

– Yläkoululaisten huumekokeilut ovat paljon yleisempiä kuin uskoimme. Lukioikäisillä kokeilujen määrä on suurin piirtein entisellä tasolla ja yhtä yleistä kuin muualla Pirkanmaalla ja Suomessa.

Tulokset on otettu koululla vakavasti. Päihdevalistukseen on käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita. Myös kiusaamista kitketään monin keinoin.

– Esimerkiksi syksyllä meillä oli toiminnallinen vanhempainilta, jossa oli minun päihdepisteeni lisäksi muun muassa koulupoliisin, kuraattorin ja psykologin pisteet.

Katja Huuhtasen mielestä Pälkäneellä ei ole huumeongelmaa, eivätkä kokeilut näy koulun arjessa.

– Mutta toki koulullakin tiedetään, että Pälkäneellä liikkuu huumeita.

Sekä vanhempien että nuorten suhtautuminen huumeisiin on kaksijakoinen. Sinisilmäiset vanhemmat pitävät Pälkänettä edelleen lintukotona, johon huumeet eivät ole rantautuneet. Osa nuorista tietää kuitenkin, kuka aineita käyttää ja mistä niitä saa.

 

Ihmisellä on vain yhdet aivot

Katja Huuhtasen mielestä pälkäneläisperheiden asenteet ovat pääosin kunnossa.

– Elämänhallinnan kasvatus lähtee kotoa. Koti vaikuttaa myös siihen, miten nuoret suhtautuvat päihteisiin. Vaikka vanhemmat itse polttaisivat, he osaavat kertoa nuorille, ettei tupakointi kannata.

– Oli hienoa kuulla, että huumeet eivät ole perheissä tabu, vaan aiheesta uskalletaan puhua myös kotona. Olennaista on keskustella siitä, miten suhtaudutaan, jos huumeita tarjotaan. Kaveriporukassa kokeileminen ei vaadi luonnetta, vaan se, ettei kokeile, vaikka muut niin tekisivät.

Katja Huuhtanen perustelee päihteiden vaaroja kasvuikäisille lääketieteellisillä faktoilla.

– Aivot kehittyvät hurjalla vauhdilla murrosiässä. Keskushermostoon vaikuttavat aineet voivat siinä iässä aiheuttaa erityisen herkästi vaurioita. Ihmisellä on vain yhdet aivot, eikä niitä kannata pilata nuoruuden päihdekokeiluilla.

Huumeiden käytöllä on selkeä yhteys masennukseen ja ahdistukseen. Kannabiskaan ei ole niin vaaratonta kuin väitetään.

– Etukäteen ei voi tietää, miten keho reagoi huumeisiin; miten altis on esimerkiksi kannabispsykoosille.

Viime keväänä tehtyyn kouluterveyskyselyyn vastasivat nykyiset yhdeksäsluokkalaiset sekä lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat.

– Minulla on sellainen tuntuma, että tulokset olisivat joiltain osin paremmat, jos kysely tehtäisiin nyt. Esimerkiksi tupakointi on nuoremmissa ikäluokissa mielestäni vähäisempää.