Kuvassa kaksi kuukautta vanha Eeli-poika katsoo sädehtivin silmin kameraan. Ilme on seesteinen ja utelias; koko maailma on avoin pojalle, ja turvaa maailman kohtaamiseen antaa isä, joka pitää poikaa sylissään.
Kuvan ottajan, kangasalalaisen valokuvaaja Laura Tammiston mukaan pienten vauvojen kuvaaminen on haastavaa.
–Vauvat pysyvät harvoin paikoillaan. Eelinkin kuvassa oli kyse sekunneista: kun otin kuvan, oli poika jo seuraavassa hetkessä kääntänyt päänsä ja muuttanut asentoaan. Vauvoja kuvattaessa onkin vaikeaa saada sekä tekniset seikat että kuvaushetki osumaan kohdilleen, Tammisto kertoo.
Eelin kuvassa molemmat osatekijät toimivat.
– Valo loi kuvaan hienon kontrastin vauvan ja isän välille. Tällaiset kuvat, joissa isä on ilman paitaa ja hänen ylävartalonsa toimii lapsesta otetun muotokuvan taustana, ovat nykyään suosittuja.
”Isin kulta” -niminen kuva vakuutti myös Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n raadin, ja se valittiin tämänvuotisen Vuoden Muotokuvakilpailun lapsikuvasarjan kolmanneksi parhaaksi otokseksi.
Kilpailussa etsitään maan parhaita muotokuvia eri osa-alueilla ja voittaja kruunataan Vuoden Muotokuvaajaksi. Kilpailua on järjestetty yli 30 vuoden ajan.
Psykologisista kyvyistä hyötyä
Hatanpäällä sijaitsevan Studio Torkkelin yrittäjänä työskentelevän Tammiston mukaan valokuvaajan työssä kiinnostavinta on saada jokaisesta ihmisestä hyvä kuva.
– Kuvan on miellytettävä sekä kuvan ottajan että mallin silmää, Tammisto toteaa.
Tekniikan ohella valokuvaajan on hallittava ihmisen ohjaaminen.
– Psykologisista kyvyistä ja sosiaalisesta luonteesta on hyötyä. Pitää osata neuvoa ihmistä erilaisten ilmeiden, asentojen ja tunnetilojen ohjaamisessa.
Kuvaajalla on myös oltava kykyä saada kuvattavan olo rennoksi. Tätä taitoa tarvitaan esimerkiksi sensuellin vihjailevissa huomenlahjakuvissa, joita naiset otattavat itsestään tuleville aviomiehilleen.
– Lähes poikkeuksetta naiset jännittävät kuviin tuloa. Mutta myös lähes poikkeuksetta kuvausten päättyessä he sanovat, että kuvissa oleminen oli todella hauskaa.
Ihmisten kanssa työskentelystä Tammisto kertoo oppineensa paljon myös valokuvaaja-isältään Kimmo Torkkelilta.
– Yksi tärkeä isältä saamani ohje on, että kuvattavan kanssa on aina oltava samalla tasolla. Koskaan ei saa kuvitella olevansa ihmisenä kuvattavan yläpuolella, muttei nöyristelyynkään saa sortua.
Ohjetta Tammisto noudatti hiljan kuvatessaan ex-pääministeri Matti Vanhasta.
– Kuvaamisesta ei olisi tullut mitään, jos olisin mennyt Vanhasen eteen hartiat kyyryssä ja olemassaoloani anteeksipyydellen.
Persoonalliset hääkuvat
Tammiston työrepertuaariin kuuluvat lapsikuvauksen lisäksi muun muassa hää-, rippi-, lemmikki- ja yrityskuvaukset.
Nykypäivän hääkuvat ovat varsin persoonallisia. Niitä otetaan erilaisissa ympäristöissä ja kuvattavat ilmentävät persoonaansa monin eri tavoin. Tammiston ottamissa hääkuvissa mies saattaa juosta vaimoaan takaa, hääpari pelaa koripalloa tai pitelee arkisesti vappuilmapalloa käsissään.
– Revittely ei kuitenkaan sovi kaikille, enkä kannata teknistä kikkailua tai erikoisten kuvien ottamista itseisarvona. Kaikkein tärkeintä on, että kuvasta tulee kuvattavien näköiset. Klassisen kaunista asettelua ei pidä väheksyä, jos se tuntuu omalta jutulta.
Itse asiassa vanha kunnon ”pönötyskuva” on nykyään muotia. Tammisto kertoo ottaneensa useammankin 1800-luvun henkisen kuvan, jossa valokuvattavat ovat korostetun jäykkiä ja vakavailmeisiä.
Suosittua on myös lemmikkien valokuvauttaminen, mikä on Tammiston mukaan aivan oma lajinsa.
– Eläimet ovat liikkeissään vikkeliä, ja varsinkin tummaturkkisten eläinten kuvaaminen vaatii tarkat valaistusolosuhteet.
Myös eläimen luonne vaikuttaa kuvaan.
– Kerran otin kuvaa lapsesta ja perheen kultaisestanoutajasta. Koira makasi kiltisti paikoillaan, vaikka lapsi kiipeili ja istuskeli koiran selässä, Tammisto muistelee.
Kameran molemmin puolin
Valokuvaamisen kenttä on vuosien saatossa muuttunut monin tavoin. Välineistön kehitys on nopeaa, ja tavalliset ihmiset ottavat entistä enemmän itse itsestään ja perheenjäsenistään kuvia.
– Ammatikseen kuvaavien määrä on kasvanut, ja alalla on kilpailua. Ihmiset erottavat entistä paremmin hyvän ja huonon kuvan toisistaan, minkä vuoksi valokuvaajalta osataan vaatia enemmän.
Tammisto itse ei viihdy erityisen hyvin kameran edessä.
– Valokuvaajalle on kuitenkin tärkeää aika ajoin olla itsekin kuvattavana.
Kuvattavana olemista Tammisto sai treenata hiljan omissa häissään. Eniten hän piti niin kutsutusta Happy Couple -kuvaushetkestä, jossa hänestä ja hänen miehestään otettiin arkisia kuvia koiralenkillä metsän keskellä.
– Rennot Happy Couple -kuvat ovat maailmalla varsin suosittuja. Niissä ei tarvitse niin paljon pingottaa. Riittää, että on oma itsensä.
Katso lisää: http://www.lauratorkkeli.fi/
