Vetääkö vienti?

Mummo on viettänyt unettomia öitä pohtiessaan, kuinka Suomen vienti saataisiin nousuun ja työttömyys vähenemään. Luulisi, että toivoa on, koska kansamme on kautta linjan koulutettua, taitavaa ja aika ahkeraakin. Jospa nyt tarvittaisiin vain lisääinnovaatioita ja luovaa hulluutta.

Näillä main ovat ihmiset usein keksineet jotakin erityistä.Muinoin tänne luotiin Virosta saadun mallin mukaan Aitoon Kotitalouskeskikoulu, ainoa sen sortin sisäoppilaitos koko maassa, edelläkävijä teorian ja käytännön yhteensovituksessa. Eikös siellä opittu ruoanlaittoa, kädentaitoja ja navettatöitäkin?

Viisikymmentä vuotta kului ja oppilaitos muuttui Anna Tapion kouluksi.Enää ei kai karjanhoitoollut  oppiaineena. Pari tyttöä toi mukanaan oman hevosensa, mutta taisivat olla vain ratsastustarkoituksiin.

Aitoossa on pitkään ollut myös Emäntäkoulu, sittemminAitoon Koulutuskeskus.No toki myös Kirkastusjuhlat.Jaainutlaatuista teollisuutta,kuten tämä jo pitkään kukoistanut kangaspainokeskittymä.

Unettomina öinä on mummon päässä risteillyt ajatuksia siitä, voitaisiinko nyt satsata luksustuotteisiin ja erityisesti Venäjän vientiin. Neuvostoliiton aikoina meiltä rahdattiin sinne rekkalasteittain leninkejä. Huonekalukaupasta ei ole muistikuvaa. Pohjalaiset ”sohvaporvarit” markkinoivat tuotteitaan kotimaassa, mutta mahtoivatko ulottaa myyntimatkansa itärajan taakse? Entä oliko sisustustekstiileillä itävientiä?

Suomessa taitaa huonekalujen ja sisustustarpeiden oma tuotanto hiipua, kun Ikea valtaa markkinat. Mutta on meilläkin aika paljon äveriäitä ihmisiä, jotka pystyisivät ostamaan hienoa ja kallista. Venäjällä on paljon uusrikkaita, jotka haluavat näyttää hienostuneilta. Heille voisi myydä tyylikkäitä kalusteita, jotka näyttäisivät keisarivallan aikaisilta perintökaluilta. Antaisi siis vaikutelman, että ollaan kreivien ja ruhtinaitten perillisiä eikä mitään maaorjien jälkeläisiä. Erikoistilauksesta kalusteisiin voisi lisätä sopivasti ajan patinaa, että syntyisi vaikutelma aidosti vanhasta ja arvokkaasta.

Siitäpä tuli mieleen, että pitäisi panna presidentti asialle, jos hän suostuu. Niinistön miniä, Saara, on kotoisin Pohjanmaalta Kurikasta. Kurikassa on Jurvan Kotiteollisuuskoulu, joka vaalii pitkää perinnettä ns. tyylihuonekalujen teossa. Sieltä päin löytyy tuhansia puutyön ja koristeveiston taitajia, jotka osaavat tehdä koukkujalkaista rokokoota ja suoraviivaisempaa empire-tyylistä ”kustavilaista” pöytää ja sohvaa.

Niin, että mitäkö sen presidentin pitäisi tehdä? No jos Mäntyniemen herrasväki sisustaisi jonkin salinsa  pohjalaisilla tyylihuonekaluilla ja suomalaisilla perinnetekstiileillä.Nätti Jenni-rouva voisi ottaa siellä vieraita vastaan empire-tyylisissä puvuissa. Kyllä varmaan valokuvat leviäisivät ulkomaittenkin lehtiin.

Jos taas joskus saataisiin Venäjä-suhteet entiseen kuntoon, voisi Sauli viedä Moskovaan tuliaisina vaikkapa vain pakettiautollisen jurvalaisiatyylikalusteita. Mukana voisi olla kuvia Tukholman vierailuilta, jossa näkyy Kalle-Kustaan ja Silvian olohuoneessa samantyylisiä tuoleja. Siellä ne tosin olisivat 1800-luvun alusta.

Ja Aitoossa voitaisiin innovoida uusia kankaita, jotka sopisivat huonekalupäällisiksi tai vanhaan tyyliin sopiviksi ikkunaverhoiksi. Nopeus ja joustavuus olisivat taas valttia.Niin kuin lippurintamallakin.Silloin,  kun Neuvostoliitto muuttui Venäjäksi, liput olivat ennätysnopeasti vientikunnossa. Ei tarvittu kehityskeskusteluja ja tuotantoseminaareja. Mummo arvelee, että Skotlanninkin liput olivat painovalmiina, kun odotettiin itsenäistymisasianäänestystuloksia tässä äskettäin.

Mymmeli