Pälkäne, Kangasala ja Kuhmoinen päättävät kesäkuun alussa mahdollisesta kuntaliitoksesta. Pälkäneellä ei ole kaikki munat samassa korissa, vaan kunta valmistautuu aktiivisesti myös itsenäisenä sinnittelemisen vaihtoehtoon.
Itsenäisen Pälkäneen on tehtävä säästöjä, mutta myös kehitettävä kuntaa, jotta saadaan lisää asukkaita ja yrityksiä veronmaksajiksi. Karsimisessa ja kehittämisessä tarvitaan keskustajohtaja Juha Sipilän peräänkuuluttamaa luottamusta.
Kehittämisen ensi metrejä ei otettu kovin yksituumaisesti. Kehittäjäksi palkataan elinkeinoasiamies, mutta viran vakinaisuudesta käytiin valtuustosalissa hallituksen jäsentenvälinen vääntö.
Kunnanhallitus esitti yksimielisesti, että elinkeinoasiamies palkataan vakituisesti. Mutta valtuustossa hallituksen keskustalaisjäsenet Heikki Rönni ja Eveliina Hakala ajoivatkin määräaikaista virkaa.
Hallituksen on hankala viedä asioita eteenpäin, jos luottamusta ei löydy.
Demarit ja vasemmistoliitto ovat olleet ammattiyhdistysliikkeen kautta luomassa työelämän nykysääntöjä. Julkisaloja kangistaa muun muassa tiukka irtisanomissuoja. Palkka puolestaan määräytyy pääosin sen mukaan, kuinka kauan jaksaa virassaan vanheta. Ikälisien karttumista puolustellaan kokemuksen palkitsemisella.
Vaikeina aikoina jokaisen pitää tinkiä saavutetuista eduista. Pälkäneen valtuuston vasemmistosiipi tarkasteli yhteiskuntasopimuksen hengessä kunnan virkoja. Timo Ailion (sd) mielestä niitä voitaisiin muuttaa rohkeasti määräaikaiseksi.
Myös Hanna Keino (sd) ja Perttu Pohjanperä (vas) edustavat vasemmiston keskuudessa uudenlaista ajattelutapaa. Heidänkin mielestään kauan kaivattu kunnan kehittäjä ja markkinoija voitaisiin palkata viiden vuoden määräajaksi.
Eduskuntavaalien ei-toivottuna sivutuotteena maaseudun ja kaupungin kahtiajako syveni. Punavuorelaiset punaviinin lipittäjät naureskelevat persulandialle. Maaseudun rahvas päivittelee vasemmistovihreiden kaupunkilaisten mielipiteitä. Tällaisista lähtökohdista ei ole helppo lähteä tekemään välttämättömiä leikkauksia.
Pälkäneellä on aistittavissa samanlaista kahtiajakoa. Valtuuston käsittelyssä oli maapoliittinen ohjelma, jossa linjataan millaisilla keinoilla kunta hankkii maata. Milloin esimerkiksi turvaudutaan pakkolunastuksiin.
Valtuustosalissa ei yllättäen mainittu sanaa sosialisointi. Sen sijaan valtuutetut olisivat halunneet värittää uusiksi kehityskuvan karttoja, joihin maapoliittisessa ohjelmassa viitataan.
Tässäkin on kyse luottamuksen puutteesta. Kylissä pelätään, että kunnan tai sen keskustan kehittäminen tarkoittaa sivukylien kyykyttämistä. Erityishuolta kannettiin Rautajärven kohtalosta.
Osana Pälkänettä Rautajärvi ja muut sivukylät saavat kehittyä sitä tahtia kuin kyläläisistä löytyy puhtia. Isommassa kunnassa kylien kehitystä jarrutellaan. Ainakin Kangasalan virallinen totuus on, että uutta asutusta ohjataan kyläkoulujen ympäristöön, mutta käytännössä kuitenkin keskitytään keskustan kehittämiseen.
