Suomalaisten mielialoja pitäisi jollakin konstilla kohentaa. Suuri osa ekonomisteista kun käy lukemassa televisiostudioissa madonlukuja eli lukuja, joiden mukaan pientä kohenemista voi tapahtua vastakatsojien enemmistön ollessa jo eläkkeellä.
Suosittelenkin mielen virkistämistä ja uskon vahvistamista kotimaassa matkustamalla. Pääkaupunkiseudulta satojen kilometrien päähän pääsee muutamalla eurolla. Irlantilaisen Ryanair-lentoyhtiön esimerkki on käytössä sekä bussi- että rautatieliikenteessä. Ajoissa varaamalla tai äkkilähtönä taktiikka onnistuu. Sama koskee myös osaa lentoliikennettä.
Mikä näillä matkoilla sitten antaa virkistystä ja rohkaisua?
Työn tahti on merkki voimakkaasta kehityksestä ja hyvinvoinnista. Jo kotiovelta lähtiessä näkee kaivantoja, sillä lähes kaikkia katuja nakerrellaan ja suljetaan varmastikin jonkin hyvän syyn takia.
Jo lähtö Helsingin päärautatieasemalta muistuttaa siitä, että pian pisaran muotoisella radalla Helsinkiä voi ihailla maan alla reitillä Pasila-Hakaniemi-Simonkatu-Olympiastadion-Pasila. Se on miljardihanke.
Itse Olympiastadionia kohennellaan lähes 300 miljoonalla eurolla, tosin niin, ettei muutos Museoviraston määräysten mukaan saa näkyä ulospäin.
Jos matkustaa tällaiselle itseluottamuksen kehittämismatkalle Turkuun, muutos on valtava verrattuna esimerkiksi aikoihin, jolloin Neuvostoliiton hallitsemalla Porkkalan alueella junien ikkunat oli pidettävä pimennettyinä veturia lukuun ottamatta.
Autolla tuonne Varsinais-Suomeen ei saanut edes sitä kautta kulkea. Nyt painellaan hyvää vauhtia uudella leveällä stradalla komeitten tunnelien lävitse Suomen viidenneksi suurimpaan kaupunkiin, joka aikanaan lopetti ratikkaliikenteensä, mutta on oppimassa virheestään.
Kehärata tarjoaa pian lyhyen virkistysmatkan Helsinki-Vantaa lentokentälle uusien asuntoalueiden kautta. Lentokentän liepeillä tosin joudutaan kahdeksan kilometrin matkalla tunneliin, mutta asemista syntyy vaikutelma kuin kuljettaisiin taidenäyttelyn lävitse. Tuohon sijoitetaan miljardi euroa, mutta niinpä Tikkurilasta pääsee jo loppukesällä turvatarkastukseen kymmenessä minuutissa.
Samalla matkalla ei tietenkään voi sisällyttää kaikkea uutta ja ihmeellistä. Pitääkin käydä erikseen Tampereella nähdäkseen kuinka Pispalasta keskustaan kulkeva valtatie syrjäytetään pikaraitiotiellä aina Hervannasta Lentäväniemeen Tammerkoski alittamalla tai ylittämällä. Paasikivi-Kekkonen ohitustie on pian kokonaan tunnelissa. Siinäkin maisemassa on ihmettelemistä.
Valtavin investointi on kuitenkin kaksoisraiteen rakentaminen välille Seinäjoki-Oulu, 334,8 kilometriä.. Tälläkin hetkellä tuota miljardihanketta urakoidaan 267,3 miljoonalla. Moni lettosuo joudutaan pohjustamaan, ratapihat rakentamaan ja asemat kohentamaan ikään kuin rohkaisuna Malmin lentokentän muuttamiselle 15 000 uudisasukkaan kodiksi yhdentoista metrin syvyisen soisen pohjan kaapimisen jälkeen.
Nuo yhteensä neljän miljardin kokoluokan hankkeet ovat suomalaisten insinöörien taidonnäytteitä ja ne etenevät melkeinpä kokonaan julkisuudelta piilossa, toisin kuin diplomi-insinööri Juha Sipilän ja hänen joukkueensa samanhintaiset mutta kiistellyt ponnistelut kansakunnan hyvinvoinnin pelastamiseksi.
