Käsiä ilmassa

Käsiä ylös: kuka yllättyi siitä, että kansainvälisen jalkapalloliiton huipulta epäillään löytyneen korruptiorahojen virtauksia? Sepp Blatter, voit pistää kätesi alas, sinua ei lasketa mukaan.

Kaikki muut taisivat ymmärtää tilanteen jo siinä kohdin, kun kisaisäntävalinnan jälkeen alkoi käydä ilmi, ettei Qatarissa itse asiassa voikaan pelata kesällä uskomattoman kuumuuden vuoksi. Tuollaista yllättävää seikkaa tuskin kukaan kisaisäntää valitsemassa ollut olisi voinut hakemusten taustatiedoista kuvitellakaan hoksaavansa.

 

Käsiä ylös: kuka yllättyi Suomen niukasta tappiosta Unkarille jalkapallopelissä viime lauantaina? Itse pidin Suomen tappiota niin varmana, että aloittelin tämän kolumnin kirjoittamista jo lauantaina – mutta päätin sitten antaa kirjoittamisen olla ja antaa Suomelle vielä yhden mahdollisuuden. Josko Suomi sittenkin venyisi ja pitäisi vielä yllä toivonkipinää paikasta EM-kisojen lopputurnaukseen?

EM-kisoihinhan näistä karsinnoista piti päästä. ”Kaikkien aikojen helpoin lohko”, hihkuttiin eri tiedotusvälineissä ennen karsintojen alkua. Ja minä ihmettelin.

Romania, joka sijoittui MM-karsinnoissa lohkossaan toiseksi heti Hollannin jälkeen. Unkari, joka pelasi Romanian, Hollannin, Turkin ja Viron kanssa samassa lohkossa ja hävisi yhteensä vain kolme ottelua. Kreikka, joka eteni viimeksi MM-kisoihin vain yhden pelin hävittyään. Pohjois-Irlanti, joka kaatoi MM-karsinnoissa Venäjän.

Vain Färsaaret vaikutti joukkueelta, jonka Suomi varmuudella voisi voittaa, ja siltikin EM-kisalippu olisi edellyttänyt vain yhden joukkueen nousemista Suomen edelle. Onko nykyjoukkueella kisoista ulos jääminen oikeasti karvas pettymys, jos huomioi lähtökohdat?

 

Voitto EM-kultaa pian kohtaamisen jälkeen voittaneesta Kreikasta murskaluvuin 5–1.Voittoja Puolasta vieraissa ja Belgiasta kotikentällä, Wales ja muut sen tasoiset vastukset vakuuttavasti nurin. Tasapelejä Portugalia, Englantia ja Saksaa vastaan. Joitakin vuosia sitten tuskailtiin, kun Suomi ei kyennyt kääntämään tasapelejä voitoiksi kovia maita vastaan, nyt huokaillaan, miten venyttäisiin siihen tasapeliin edes astetta heikompia maita vastaan. Niin se maailma muuttuu.

Tätä lukiessasi Mika-Matti Paatelainen ei enää ole Suomen päävalmentaja, toisin kuin kirjoittamista aloittaessani. Palloliitto ei kestänyt odottaa enää mahdollista suunnanmuutosta ja lohkon jumbosijan ratkaisevaa Kreikka-kohtaamista. Ei sitä toisaalta tarvitse ihmetelläkään: Unkari-ottelun jälkeen Suomi oli onnistunut maalinteossa vain kerran neljässä peräkkäisessä ottelussa. Paatelainen puhui toistuvasti siitä, miten Suomi on vastustajaa edellä syöttöprosenteissa ja vapaapotkujen määrissä – valitettavasti tilastot eivät auttaneet Suomea maalipaikoille pääsemisessä. Unkariakin vastaan sinivalkoisten vaarallisin yritys maalia kohti saatiin aikaan puolesta kentästä.

Paatelainen piti loppuun asti kiinni siitä, että Suomi hakee menestystä pallollisen pelaamisen kautta – riittävät siihen taidot tai eivät. Liiasta hyökkäysinnosta sai julkisuudessa sapiskaa aikoinaan jo Antti Muurinen, jolla sentään oli käytössään useakin kovan luokan suomalaispelaaja. Eipä puolustaminenkaan ole suomalaiskannattajia miellyttänyt: Jari Litmanen on arvioinut maajoukkueluotseista Richard Möller-Nielsenin ja Roy Hodgsonin saaneen eniten haukkuja Suomen puolustavasta pelityylistä – ja kaksikon silti vieneen Suomen lähimmäs arvokisapaikkaa.

 

Käsiä ylös: kuka toivoo näkevänsä Suomen jalkapallon arvokisoissa? Niinpä. Ja koska Suomella tuskin on varaa kisoja itselleen ostaa, jää ainoaksi mahdollisuudeksi lopputurnauspaikan lunastaminen viheriön kautta. Toivoa on: MM-kisapaikasta edelliskarsinnoissa viimeiseen asti kamppaillut pikkuinen Islanti taistelee omassa lohkossaan tasapäisesti Hollannin, Tshekin ja Turkin kanssa lohkonsa kärkisijoista.

Toivottavasti Suomen Palloliitto tutkii Islannin nousun taustat yhtä tarkkaan kuin FBI Qatarin ja Venäjän MM-kisavalintoihin liittyvät rahavirrat ja ottaa niistä opikseen. Kannattajien puolestaan on syytä ottaa ilo irti nykytilanteesta. Lähimenneisyys osoittaa, että siinä missä saatamme nyt todistaa suomalaisen jalkapalloilun aallonpohjaa juuri ennen uutta nousua voi tämänhetkinen tilanne toisaalta hyvinkin olla Suomi-futiksen suoranaisia kunnian päiviä seuraaviin vuosiin verrattuna.