Vaikka Pälkäne on laaja kunta, jokaisella on lyhyt matka kuntosalille. Vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnassa saleja on kolme, ja neljäs avaa pian kamppailukoululla Epaalassa. Rautajärvelle sali saatiin vajaat kolme vuotta sitten, kun kunta tarjosi Luopioisten kuntosalin vanhoja, vielä käyttökelpoisia välineitä kyläläisille. Kyläyhdistys muutti talkoissa vanhan baarin kuntosaliksi. Yhdistys huolehtii salista ja maksaa siitä vuokraa, johon kunta myöntää pientä avustusta.
Luovalla järjestelyllä kylälle saatiin kuntosali, jossa voi pientä vuosimaksua vastaan käydä silloin kun sopii. Lisäksi salilla kokoontuu ryhmiä, joissa hoidetaan ja ennaltaehkäistään monenlaisia sairauksia ja vaivoja.
– Tuskin minun tulisi kirkolle lähdettyä kuntosalille. Padankoskelta tulee 25 kilometriä sekä Luopioisiin että Padasjoelle, mutta koskaan en ole käynyt kummankaan salilla, Maire Seppälä sanoo.
Rautajärven salille karautetaan Padasjoelta kahden tai kolmen hengen porukalla perjantaisin, kun diabetesyhdistys kokoaa väkeä hikoilemaan laitteiden äärelle. Maire ei ole diabeetikko vaan pitämässä huolta kunnostaan ja ennaltaehkäisemässä sairautta, kuten muutamat muutkin ryhmän jäsenet. Mukaan voi lähteä, vaikkei olisi edes yhdistyksen jäsen.
Juhannusaattona ja pitkäperjantaina ryhmä ei kokoonnu, mutta muuten kuntoillaan joka perjantai läpi vuoden. Kesällä porukka pienenee muutamaan aktiiviin, mutta talvella väkeä saattaa olla viitisentoistakin.
– Uusia tulijoita neuvotaan alkuun, että he pärjäävät laitteiden kanssa. Lisäksi Tiina Knuutinen käy kerran vuodessa opastamassa, ettei laitteilla tee väärin. Kertaus on opintojen äiti meille vanhoillekin kävijöille, Maire Seppälä sanoo.
Hänen mielestään salilla on hyvät laitteet.
– Nämä riittävät mainiosti kuntoiluun. Ihan tarpeeksi näillä saa itseään vanutettua.
Salilla kuulee kylien kuulumiset
Rautajärven kuntosalin nimi on kirjoitettu värikkääseen mainostauluun rallienglanniksi. Oven päällä lukee Iron Lake Kymi.
Kuntosali on kylien väen kohtauspaikka. Kuntoilun lomassa kuulee naapurikylienkin kuulumiset.
– Emme me täällä juoruamassa käy, mutta on paljon sellaista yleistä tietoa, mitä ei muuten kuulisi. Kertaamme tapahtuneita ja järjestämme ja ideoimme uusia, Maire Seppälä sanoo.
Monelta suunnalta matkataan Rautajärven salille kimppakyydillä.
– Kun asuu sivummalla, niin on hyvä kun on muitakin kulkijoita, että tulee varmasti lähdettyä. Ja salilla on mukava kun on vieressä kavereita. Ryhmässä tsemppaamme toinen toistamme.
Maire Seppälän oli aikanaan helppo lähteä salille, sillä maatilan tytär on tehnyt koko elämänsä ruumiillista työtä ja liikkunut monipuolisesti.
– Työ ei ollut pelkkää istumista, ja lisäksi työnantaja kustansi uimahallit ja kuntosalit.
Käsitöiden vastapainoksi ahkerasti lenkkeilevä eläkeläinen huomaa olossaan ja jaksamisessaan nopeasti, jos liikkumisesta tulee taukoa.
– Jos sali olisi lähempänä, niin varmaan tulisi käytyä parikin kertaa viikossa.
Padasjoella liikkuminen keskittyy luontoon. Kesällä Seppälä kävelee, ui ja pyöräilee ahkerasti, talvella hyppää mielellään suksille. Syksyn kuulaista aamuista nauttiva padankoskelainen on punttisalipäivänäkin ehtinyt jo aamusta sienimetsälle.
– Pääosin tulee mentyä itsekseen metsissä. Epätasaisessa maastossa kulkeminen pitää myös nupin hereillä ja tasapainon kunnossa. Kuntoilussa tekee kaiken itselleen, Seppälä muistuttaa.
Myös kunta, kansalaisopisto ja eläkeläisjärjestöt järjestävät monipuolisia kuntoryhmiä kaikenikäisille.
Vaikka Pälkäne on laaja kunta, jokaisella on lyhyt matka kuntosalille. Vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnassa saleja on kolme, ja neljäs avaa pian kamppailukoululla Epaalassa. Rautajärvelle sali saatiin vajaat kolme vuotta sitten, kun kunta tarjosi Luopioisten kuntosalin vanhoja, vielä käyttökelpoisia välineitä kyläläisille. Kyläyhdistys muutti talkoissa vanhan baarin kuntosaliksi. Yhdistys huolehtii salista ja maksaa siitä vuokraa, johon kunta myöntää pientä avustusta.
Luovalla järjestelyllä kylälle saatiin kuntosali, jossa voi pientä vuosimaksua vastaan käydä silloin kun sopii. Lisäksi salilla kokoontuu ryhmiä, joissa hoidetaan ja ennaltaehkäistään monenlaisia sairauksia ja vaivoja.
– Tuskin minun tulisi kirkolle lähdettyä kuntosalille. Padankoskelta tulee 25 kilometriä sekä Luopioisiin että Padasjoelle, mutta koskaan en ole käynyt kummankaan salilla, Maire Seppälä sanoo.
Rautajärven salille karautetaan Padasjoelta kahden tai kolmen hengen porukalla perjantaisin, kun diabetesyhdistys kokoaa väkeä hikoilemaan laitteiden äärelle. Maire ei ole diabeetikko vaan pitämässä huolta kunnostaan ja ennaltaehkäisemässä sairautta, kuten muutamat muutkin ryhmän jäsenet. Mukaan voi lähteä, vaikkei olisi edes yhdistyksen jäsen.
Juhannusaattona ja pitkäperjantaina ryhmä ei kokoonnu, mutta muuten kuntoillaan joka perjantai läpi vuoden. Kesällä porukka pienenee muutamaan aktiiviin, mutta talvella väkeä saattaa olla viitisentoistakin.
– Uusia tulijoita neuvotaan alkuun, että he pärjäävät laitteiden kanssa. Lisäksi Tiina Knuutinen käy kerran vuodessa opastamassa, ettei laitteilla tee väärin. Kertaus on opintojen äiti meille vanhoillekin kävijöille, Maire Seppälä sanoo.
Hänen mielestään salilla on hyvät laitteet.
– Nämä riittävät mainiosti kuntoiluun. Ihan tarpeeksi näillä saa itseään vanutettua.
Salilla kuulee kylien kuulumiset
Rautajärven kuntosalin nimi on kirjoitettu värikkääseen mainostauluun rallienglanniksi. Oven päällä lukee Iron Lake Kymi.
Kuntosali on kylien väen kohtauspaikka. Kuntoilun lomassa kuulee naapurikylienkin kuulumiset.
– Emme me täällä juoruamassa käy, mutta on paljon sellaista yleistä tietoa, mitä ei muuten kuulisi. Kertaamme tapahtuneita ja järjestämme ja ideoimme uusia, Maire Seppälä sanoo.
Monelta suunnalta matkataan Rautajärven salille kimppakyydillä.
– Kun asuu sivummalla, niin on hyvä kun on muitakin kulkijoita, että tulee varmasti lähdettyä. Ja salilla on mukava kun on vieressä kavereita. Ryhmässä tsemppaamme toinen toistamme.
Maire Seppälän oli aikanaan helppo lähteä salille, sillä maatilan tytär on tehnyt koko elämänsä ruumiillista työtä ja liikkunut monipuolisesti.
– Työ ei ollut pelkkää istumista, ja lisäksi työnantaja kustansi uimahallit ja kuntosalit.
Käsitöiden vastapainoksi ahkerasti lenkkeilevä eläkeläinen huomaa olossaan ja jaksamisessaan nopeasti, jos liikkumisesta tulee taukoa.
– Jos sali olisi lähempänä, niin varmaan tulisi käytyä parikin kertaa viikossa.
Padasjoella liikkuminen keskittyy luontoon. Kesällä Seppälä kävelee, ui ja pyöräilee ahkerasti, talvella hyppää mielellään suksille. Syksyn kuulaista aamuista nauttiva padankoskelainen on punttisalipäivänäkin ehtinyt jo aamusta sienimetsälle.
– Pääosin tulee mentyä itsekseen metsissä. Epätasaisessa maastossa kulkeminen pitää myös nupin hereillä ja tasapainon kunnossa. Kuntoilussa tekee kaiken itselleen, Seppälä muistuttaa.
Myös kunta, kansalaisopisto ja eläkeläisjärjestöt järjestävät monipuolisia kuntoryhmiä kaikenikäisille.
