Kangasalan terveyskeskus liittyy valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon 27. lokakuuta.
Terveyskeskuksen asiakkaiden potilastiedot, jotka on kirjattu tästä päivämäärästä alkaen, ovat nähtävissä missä tahansa Suomen Omakantaan liittyneessä terveydenhuollon toimipisteessä, mikäli potilas itse on antanut suostumuksensa siihen. Esimerkiksi tieto keskussairaalassa kirjatusta käynnistä on siis terveyskeskuksessa lääkärin luettavissa, ellei asiakas ole keskussairaalassa käydessään sitä kieltänyt.
Potilastiedon arkisto on osa Kansallista Terveysarkistoa, johon kuuluvat myös sähköinen resepti ja Lääketietokanta. Sinne tallentuvat lääkärikäynnit ja muut hoitotoimenpiteet, mutta tietojen käyttö edellyttää, että potilas määrittelee itse tietojensa käyttöoikeudet.
Suostumuksen tai kiellon voi käydä itse tekemässä Kelan ylläpitämässä Omakanta-internetpalvelussa, jolloin palvelu terveydenhuollossa nopeutuu.
– Toivomme, että kaikki, jotka pystyvät, kävisivät Omakannassa hoitamassa asian mielellään jo ennen arkiston käyttöönottopäivää, sanoo terveydenhoitaja Susanna Kaisko.
Hän rauhoittaa kuitenkin, että jos nettipalvelu ei ole käytettävissä, mitään hätää asian suhteen ei ole.
– Ellei tee itse mitään, asiasta kysytään seuraavalla vastaanottokäynnillä, jolloin henkilökunta auttaa suostumuksen tai kiellon tekemisessä, hän selittää.
Tiedot ovat turvassa
Potilastiedon arkiston tarkoitus on koota mahdollisimman kattavasti kaikki terveydenhoitoon liittyvät tiedot, jotta vältytään esimerkiksi päällekkäisiltä hoidoilta ja tutkimuksilta, ja jotta vieraskin lääkäri saa nopeasti kokonaiskuvan potilaan tilasta.
Esimerkiksi onnettomuudessa loukkaantunutta hoidettaessa on hyvä tietää hänen mahdolliset lääkityksensä ja perussairautensa, jotta hoito osataan suunnitella nopeasti parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestelmä säästää myös potilasta paljolta selittämiseltä ja muistelemiselta.
Terveyskeskukset kautta maan ovat alkaneet liittyä arkistoon viime syksystä lähtien. Tässä vaiheessa kaikki eivät ole sitä tehneet, joten osa tiedoista ei aluksi näy järjestelmässä.
– Esimerkiksi Fimlab ei ole liittynyt Potilastiedon arkistoon, joten laboratoriotulokset eivät toistaiseksi näy, eivät myöskään hammashuollon tiedot. Kaikki yksityiset lääkäriasematkaan eivät ole vielä mukana, Susanna Kaisko täsmentää.
Kun yksityisiä tietoja siirretään sähköiseen arkistoon ja aina vain laajemmalle joukolle sallitaan mahdollisuus katsella niitä, tulee mieleen myös väärinkäytön mahdollisuus.
– Terveydenhuollon kaikki potilastietojärjestelmät on kehitetty tietoturvallisiksi, ja tietoja pääsevät katselemaan vain potilaan kanssa hoitokontaktissa olevat henkilöt. Muissa tapauksissa järjestelmä estää niihin käsiksi pääsemisen. Järjestelmään jäävät käyttäjän sormenjäljet paljastavat käynnit, joten yksikkökohtaisesti pystytään selvittämään sekin, kuka henkilö on tietoja katsellut, Kaisko selittää.
Potilaalla itsellään on oikeus saada tieto siitä, missä hänen tietojaan on käsitelty.
Kun asiakasta on informoitu oman sairaanhoitopiirin ns. yhteisrekisteristä, sen tiedot ovat ammattilaisten käytössä, mikäli hän on hoitosuhteessa asiakkaaseen.
Omakannassa voi hallinnoida tietoja
Omakanta-palvelussa omien tietojensa katseluoikeuksia voi milloin tahansa muutella, vaikka sinne on kertaalleen merkitty periaatteellinen suostumus tai kielto.
– Tietokannassa hoitokerrat ja niihin kiinteästi liittyvät muut toimenpiteet, esimerkiksi laboratoriotutkimukset, näkyvät yksittäisinä palvelutapahtumina. Jokaisen niistä katseluun voi antaa erikseen luvan tai kiellon, ja yhden tietyn tapahtuman katseluun voi halutessaan antaa luvan vaikka vain yhden päivän ajaksi, Susanna Kaisko selittää.
Potilas itse hyötyy siitä, että näkee Omakannassa kaikki tietonsa yhtenäisenä listana. Erityisesti jos hoitoja ja lääkärikäyntejä on ollut pitkällä ajanjaksolla, voi olla vaikea muistaa, missä lääkärissä ja minä vuonna mitäkin toimenpiteitä on tehty. Omakannasta voi nopeasti tarkistaa eri sairauksiin liittyvät käynnit ja niiden ajankohdat.
Omakannassa voi määritellä potilastietoihinsa myös pelkän hätäkatseluoikeuden, jolloin katselu on sallittua esimerkiksi potilaan ollessa tajuttomana tai muuten kykenemätön kertomaan tilanteestaan. Alaikäisen lapsen huoltaja saa antaa suostumuksen lapsen tietojen katseluun.
Lisäksi on olemassa joitakin niin sanottuja erityissuojattuja tietoja, joihin kuuluu lähinnä psykiatrian ja genetiikan alaan liittyviä hoitoja. Ne eivät lähtökohtaisesti tule näkyviin Potilastiedon arkistoon ja niiden katselemiseen vaaditaan aina erityinen perustelu.
Niissä tapauksissa, joissa henkilö on kykenemätön päättämään asioistaan esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi, hänen laillisella edustajallaan on samat oikeudet asioida hänen puolesta kuin potilaalla itsellään. Laillinen edustaja voi antaa potilaan puolesta suostumuksen reseptitietojen katseluun.
