Luonto on lääke itsessään. Luonnossa liikkuminen, oleilu, jopa vain luonnonelementtien katselu rauhoittaa ja elvyttää mieltä ja purkaa ahdistusta.
Sinänsä se tuskin on uusi tieto kenellekään, mutta myös tutkimukset vahvistavat, että luonnonkokemuksilla voi olla ratkaisevan tärkeä merkitys mielenterveyden ylläpidossa että mielenterveysongelmien hoidossa.
Pälkäneellä FinFami ry, Tuike ry ja seurakunta järjestivät joulukuun alussa kaikille avoimen Luontoillan, jossa pääosassa oli parantava luonto ja kokemukset siitä.
Luonto lääkitsee nopeasti
Kun yksi perheessä sairastuu, kaikki muutkin kohtaavat kriisin. Omaiset ovat usein ne, joiden pahoinvointi unohtuu: keskittyessään potilaaseen he helposti unohtavat itsekin itsensä ja omat tarpeensa.
Mielenterveysomaiset Pirkanmaan – FinFami ry:n vastaava koordinaattori, tiedottaja Silja Lampisen mukaan Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointitutkimuksessa luonto osoittautui yhdeksi merkittävistä omaisten mainitsemista voimavaratekijöistä vaikeina hetkinä.
– Omaiset joutuvat käymään läpi shokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleen suuntautumisen vaiheet. Jokaisella pitää olla mahdollisuus säännöllisesti tehdä jotakin, mikä voimaannuttaa ja mistä nauttii, Lampinen painotti.
Luonnonkokemus-lääke tehoaa nopeasti, tutkimusten mukaan jopa häkellyttävän nopeasti.
– Stressi alkaa helpottaa kymmenessä minuutissa luonnon helmassa. Mieliala alkaa kohentua, kun kuluu kymmenen minuuttia lisää. Vajaan tunnin luonnossa oleskelun jälkeen on helpompi selvitä vaativista tehtävistä, Silja Lampinen selvitti.
Eko- ja ympäristöpsykologi ja tohtorikoulutettava, kouluttaja Kirsi Salonen on tutkinut luonnon ja mielen yhteyksiä ja muun muassa luontointerventioita hoitomenetelmänä. Interventioiden on todettu vaikuttavan samaan tapaan kuin luontokokemusten ja niiden avulla voidaan edistää myös luonnonkokemusten havaitsemista ja tunnistamista.
Luontointerventioita, joissa jonkin muotoinen luontoympäristö- tai elementti on tietoisesti ja tavoitteellisesti mukana potilaan hoidossa, kuntoutuksessa tai terapiassa, käytetään muun hoidon ohessa, ja niiden on todettu selvästi vahvistavan ja nopeuttavan tavoitteisiin pääsyä. Luontointerventiona voivat toimia jopa sisätiloihin tuodut luonnonelementit, kuten kasvit, kivet, valokuvat tai luonnossa tehdyt äänitteet.
Luontokokemus vapauttaa
Kokemusasiantuntijana luennoimassa oli tamperelainen Katja Ahonen, joka on itse aktiivinen luonto- ja liikuntaihminen.
Hän on itse sairastunut vakavasti useita kertoja. Erilaisia diagnooseja on monta, kaikki takanapäin. Katja Ahosta on auttanut tahto parantua: aktiivinen, kuntouttava elämänote, toimiva lääkitys, hyvät ihmissuhteet ja omien voimavarojen hyödyntäminen. Luonnolla, luonnossa vietetyllä ajalla ja oman luontosuhteen syventämisellä on ollut ratkaisevan tärkeä osuus hänen parantumisessaan.
Ahonen on suorittanut sekä päihdetyön ammattitutkinnon että realiteettiterapiaopinnot ja lisäksi aloittanut sosionomi- ja diakoniaopinnot. Hän työskentelee nykyään erilaisissa kokemusasiantuntijatehtävissä ja tekee päihdeohjaajan sijaisuuksia.
– En olisi ikinä kuntoutunut samalla tavalla missään laitoksessa, hän sanoo.
Hän sanoo, että kun on sairas, loppuun palanut ja uuvuksissa, ympärillä olevat ihmiset, läheisetkin, tuntuvat toisinaan liialta, tukahduttavilta. Joskus on kuin happi loppuisi.
– Pahimmillaan koin toisten ihmisten läsnäolon todella ahdistavana. He tuntuivat iholla. Tukehduttivat ja varastivat sen vähän energian, mitä itsessäni oli jäljellä. Mutta yksin luonnon keskellä saatoin hengittää vapaasti, Katja Ahonen kuvailee.
Luonnossa ahdistus helpottui, vaikka hän vain olisi vain istunut liikkumatta ja katsellut järven pintaa tai nuotion lieskoja. Luonto on vaikuttanut häneen vapauttavasti sekä vaikeina sairauskausina, toipumisen aikana että tervehtymisen jälkeen. Olo paranee aina lähtökohdasta riippumatta.
Pärjäävyys löytyi luonnosta
Katja Ahosen oma luontosuhde on saanut vuosien mittaan uusia ulottuvuuksia. Hän sanoo löytäneensä pärjäävyytensä luonnossa; sieltä se on laajentunut muualle maailmaan.
Suhde omaan vartaloon ja fyysiseen terveyteen muuttuu, kun ottaa luonnossa mittaa itsestään: ui avannossa tai kiipeää tunturin lakea kohti.
– Päivän kun vaeltaa tunturipolulla reppu selässä, niin ihmisvartalon terveys ja suoriutumiskyky syrjäyttävät piilevät vääristyneet kauneusihanteet, Ahonen sanoo.
Koira, hovawart-uros Tedi on myös hyvä ulkoilukaveri. Sen tuleminen perheeseen on lapsuuden unelman täyttymys. Koira tarvitsee ulkoilua ja liikuntaa kaikkina vuodenaikoina ja kaikenlaisilla säillä, mutta sen emäntäkään ei nykyään masennu harmaista, lyhyistä päivistä.
– Luonnossa liikkuminen pimeällä on seikkailu. Pimeästä vuodenajastakin pystyy ammentamaan hyvinvointia, Ahonen muistutti.
