Siinä kun aikuiset käyttävät internetiä ensisijaisesti tiedonhakuun, toimii netti lapsille ja nuorille viihtymisen, rentoutumisen ja kavereiden kohtaamisen paikkana.
– Lapset ja nuoret käyttävät nettiä paljon rohkeammin ja huolettomammin kuin aikuiset. Sillä on sekä hyvät että huonot puolensa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön koordinaattori ja kouluttaja Anita Järvelin kertoo.
Hyväksi puoleksi Järvelin mainitsee esimerkiksi sen, että moni hyödyllinen palvelu on tullut nuorten käytön kautta aikuisten tietoisuuteen.
– Haastavampi puoli sitten on se, että lapset saattavat joskus eksyä sivuille, jotka ovat haitallisia heidän henkiselle kehitykselleen. Esimerkiksi suositussa videopalvelu Youtubessa on paljon hyödyllisiä opetusvideoita vaikkapa liikkumiseen ja leipomiseen liittyen, mutta toisaalta siellä saattaa saada myös neuvoja pommin tekemiseen.
– Youtubeen ladataan joka minuutti videoita 13 tunnin edestä, eikä siellä ole ennakkosensuuria. Siksi mahdollinen haitallinen aineisto ehtii olla siellä aina jonkin aikaa ennen kuin se saadaan poistetuksi.
Muista kriittisyys
Järvelin ei kuitenkaan halua demonisoida internetin ja muiden medioiden käyttöä. Hänen mukaansa tärkeintä on, että aikuiset tietävät millaisilla sivuilla heidän lapsensa liikkuvat.
– Ongelma on, jos internetin maailmasta alkaa tulla reaalimaailmaa tärkeämpi, tai kun käydään sellaisilla sivustoilla, jotka eivät oman ikäiselle sovellu.
– Internetin kautta moni on löytänyt hyviä ystäviä. Ja sitten niitä, joille ystävystyminen reaalimaailmassa on vaikeaa. Eikö silloin ole vain hyvä, että saa edes internetin kautta olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa? Järvelin kysyy.
Hän kertoo esimerkin viidesluokkalaisesta tytöstä, joka oli kysynyt vanhemmiltaan luvan tavata tyttöä, johon hän oli tutustunut internetissä. Vanhemmat sopivat tapaamisen tytön vanhempien kanssa, ja lopulta kävi niin, että myös lasten vanhemmat ystävystyivät toistensa kanssa.
– Pitää kuitenkin muistaa, etteivät kaikki ole keskustelupalstoilla niitä, keitä esittävät olevansa. Esimerkiksi hyväksikäyttäjät saattavat keksiä itselleen täysin valheellisen identiteetin.
– Netissä on myös paljon mielipiteitä ja mainoksia, jotka esitetään faktoina. Aikuisten olisikin hyvä opettaa lapsensa erottamaan mielipiteet todellisesta tiedosta.
Älä kiusaa netissä
Järvelin mainitsee keskustelupalstoista esimerkiksi demi.fi:n, nuortennetti.fi:n ja suomi24.fi:n. Näille palstoille
hän suosittelee aikuisia menemään katsomaan, millaisista asioista tämän päivän nuoret keskustelevat.
Peliraati.fi toimii puolestaan paikkana, jonne aikuiset pääsevät kirjoittamaan kommentteja lasten pelaamista peleistä.
– Ikävä kyllä yhteisöpalvelut, keskustelupalstat ja virtuaalimaailmat toimivat myös nettikiusaamisen areenoina. Nettikiusaaminen on siitä erityisen ikävä, että ilkeät asiat leviävät laajaan julkisuuteen, ja jäävät netin maailmaan elämään omaa elämäänsä.
Nettikiusaamista on monenlaista. On toisen persoonan, kirjoitusten tai kuvien suoraa kommentointia, tai sitten jotakuta henkilöä panetellaan jonkun ryhmän sisällä henkilön itse sitä tietämättä. Myös kuvien julkaisu ilman kohteen lupaa voi tuoda mieliharmia ja täyttää nettikiusaamisen kriteerit.
Järvelinin mukaan aikuisten tulisi muistuttaa lapsia siitä, millaisia asioita itsestä ja toisesta on sopivaa kirjoittaa internetissä.
– Vaikka jonkun kuvan tai tekstin saisi sivustolta pois, se saattaa jäädä palvelimen välimuistiin ikuisiksi ajoiksi. Omienkin julkaisujen kohdalla kannattaa aina miettiä, että vaikka juttu olisi nyt jees, onko se sitä välttämättä viiden tai 50 vuoden kuluttua, Järvelin muistuttaa.
