FT Kari Elkelä on kokoamassa Sahalahden maineikasta hevoshistoriaa kesällä 2024 julkistettavaksi kirjaksi ja näyttelyksi. Lisäksi hän selvittelee maatalouden koneellistumista, joka korvasi hevoset kulkuneuvona ja voimanlähteenä. Hanke on saanut nimen Hevospitäjä Sahalahti – Huippuvuosista konekauteen.
Kirjan ja näyttelyn onnistumiseksi Elkelä tarvitsee lainaksi ja kopioitavaksi aineistoa kuten valokuvia, suunnitelmia, tuloksia, pöytäkirjoja, kunniakirjoja, palkintoja ym. Yhteyttä voi ottaa numeroon 0400 406 822 tai osoitteeseen karielk@sci.fi, Facebook Sahalahden vanhat kuvat ja suvut sekä WhatsUpp.
Sahalahden ensimmäiset kilpa-ajot järjestettiin Pakkalanjärven jäällä maaliskuussa 1907. Sahalahden Hevosystäväin Seuran järjestämiin kisoihin osallistui 16 hevosta. Rata oli huonossa kunnossa, sillä vettä ja hyhmää oli toisin paikoin hevosten polviin asti. Raveissa oli oma sarjansa nuoremmille ja vanhemmille hevosille.
Jääraveja järjestettiin tämän jälkeen lähes joka vuosi. Kisaan lisättiin 1909 oma sarjansa Sahalahden nuorille hevosille, jotka kisasivat kiertopalkinnoksi hankitusta sekunttikellosta. Tursolan Iivarin Eemeli Sainion tamma Maija voitti 1913 palkinnon kolmannen kerran ja sai sen omakseen.
Sahalahdelle perustettiin maaliskuussa 1909 hevosjalostusyhdistys, joka järjesti saman vuoden elokuussa Haapaniemessä kantakirjanäyttelyn ja seuraavana päivänä maantieravit. Seuraavasta vuodesta alkaen yhdistys toimi myös jääravien järjestäjänä. Vuoden 1910 kilpa-ajot pidettiin Kirkkojärven jäällä. Saman vuoden kesällä pidettiin Haapaniemessä vielä toiset ja pitäjän viimeiset maantiekilpa-ajot.
Hevosjalostusyhdistys ja siinä toimineet isäntämiehet edistivät merkittävästi Sahalahden hevoskannan kohentumista. Heti alkajaisiksi yhdistykselle hankittiin siitosori Poju, jolta kirjattiin Sahalahdelle ja lähikuntiin 142 jälkeläistä.
Ravit olivat kaikille pitäjäläisille näkyvä osa hevosjalostusta. Vuodesta 1914 alkaen Pojun jälkeläiset kilpailivat komeasti koristellusta luonnonsarvipokaalista. Sen sai 1923 omakseen Ilolan Kalle Vihtori Juusela voitettuaan kisan kolmannen kerran oriillaan Yrjön-Valtti.
Seuraavina vuosikymmeninä Sahalahti kohosi koko Hämeenläänin hevosjalostuksen kärkipitäjäksi, kun kantakirjahevosten määrä suhteutetaan väkilukuun. Tämän aikaansaivat sellaiset asialle omistautuneet hevostilat kuten Ilolan Juusela, Keljon Seppälä, Kärkkään Sipilä, Noksioisten Isotalo, Pakkalan Hampaala, Saarioisten kartano, Taustialan Aakkula ja Tursolan Iivari.
