– Kyllä niin kauan jatketaan, kun nyt toimintaan osallistuvat haluavat olla mukana ja niin kauan, kun yhdistyksellä rahoja riittää, Sahalahden Maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Mirja Lindell miettii tulevaa.
Sata vuotta täyttäneen seuran osallistuva jäsenistö käy yhdessä kuntosalilla ja allasjumpissa. Tupailtoihin kokoonnutaan jonkun kerran vuodessa. Retkillekin löytyy lähtijöitä, viimeksi käytiin Kuhmoisissa.
Alan kursseille osallistuminen, yhteisten työkoneiden hankinta ja kahvitusten järjestäminen sen sijaan kuuluvat yhdistyksen taakse jääneeseen historiaan.
– Yhdessäolo on nyt tärkein tekijä, enää ei ole kyse tiedon jaosta, yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Sarkala kiteyttää toiminnan merkityksen.
Matalalla profiililla, mutta elossa
Maa- ja kotitalousseuran jäsenistö on puolittunut kymmenessä vuodessa. Tämän vuosituhannen alussa jäsenmaksulistassa oli vielä 150 nimeä, nyt niitä on enää 75.
Jäsenkato heijastaa suoraan maatalouden rakennekehitystä. Pienien tilojen lopettaessa isommat lisäävät peltohehtaareitaan ja tuotantoeläinten päälukua.
– Tilat ovat niin isoja ja työtä niin paljon, ettei sieltä jakseta lähteä mukaan yhdistystoimintaan, Jukka Sarkala arvelee.
Nuoremman polven heikko sitoutuminen näkyy toimintaa organisoivan johdon ikärakenteessa. Kun sukupolvenvaihdos on jäänyt väliin, niin vetovastuussa olevien keski-ikä alkaa lähestyä kuuttakymmentä.
Monet eläkkeelle vetäytyneet isännät ja emännät kokevat yhdistyksen edelleen omakseen. Toisaalta jäsenistöön kuuluu myös ei-viljelijäporukkaa, joka haluaa käydä yhdistysväen kanssa allasjumpassa.
– Matalalla profiililla mennään, mutta elossa ollaan kuitenkin, rahastonhoitaja Liisa Sarkala huomauttaa.
Kirkkokahvit maatalousväen pyhänä
Myös yhdistyksen satavuotisjuhlaa vietetään matalalla profiililla. Maa- ja kotitalousseura tarjoaa kahvit Sahalahden kirkon eteisessä jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaina 7.10. Tuolloin vietetään erityistä maatalousväen kirkkopyhää.
Kirkon eteiseen kootaan tekstein ja kuvin katsaus yhdistyksen satavuotiseen historiaan.
Kursseja, kilpailuja ja yhteisostoja
Sahalahden maamiesseuran perustava kokous pidettiin Pakkalan Hampaalassa 18.4 1911. Ensimmäisessä johtokunnassa puhetta johti K.E. Mattila, muina jäseninä olivat kirkkoherra S.Soriola ja maanviljelijät W.Lehto, M.R.Seppälä, B.Arra, H.Laurila, K.Hölli ja J.Hampaala.
Alkuvuosien toiminta oli innostunutta. Pidettiin ruoanlaittokursseja Haapaniemen kartanossa sekä kutoma- ja kyökkikasvienhoitokursseja. Toisena toimintavuotena hankittiin viljanlajittelija.
Vuoden 1913 merkkitapahtuma oli Pakkalan Hampaalassa järjestetty suuri maatalousnäyttely.
Kolmella seuraavalla vuosikymmenellä keskityttiin maanviljelijöiden ammatillisen osaamisen kohentamiseen. Osallistuttiin muiden muassa kesannonhoitokilpailuun, sikakurssille ja AIV-rehun valmistuskurssille.
Kyntökurssit ja kyntökilpailuihin osallistuminen nousevat voimakkaimmin esille 1950-luvun toiminnasta. Piirinmestareiksi ylsivät useita kertoja Jaakko Toukola ja Jukka Sarkala, joka kerran saavutti toisen sijan SM-tasolla.
Vielä 1970-luvulla järjestettiin kursseja, kilpailuja ja retkiä. Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä toiminta alkoi muistuttaa nykyistä tarjontaa, johon sisältyy yhteistä kuntoilua ja tupailloissa käymistä.
Pisimmän työpäivän yhdistyksen puheenjohtajana teki Erkki Sainio, joka hoiti tointa peräti 25 vuotta. Väinö Heinon yhtäjaksoinen sihteerikausi kesti yli 30 vuotta.
Yhteistä taivalta yli 20 vuotta
Maamiesseuran naisosasto, Sahalahden maatalousnaiset perustettiin 17.2 Rautian Jussilassa. Miehet olivat tyytyväisiä, kun kokouksiin saatiin kahvinkeittäjät. Maamiesilloista muotoutuikin maatalousnaisten toiminnan runko.
Naisosastoon liittyi pian yli sata jäsentä. Naisten näkyvimmäksi tehtäväksi nousi tarjoilun järjestäminen erilaisissa tilaisuuksissa piimäjuhlista harjannostajaisiin. Ensimmäisen 20 toimintavuoden aikana muonitettiin yhteensä noin 12500 henkeä.
Tuona aikana käytiin myös teatterissa, ulkomaanmatkojakin tehtiin. Myös kursseille osallistuminen oli aktiivista, sillä 1970-luvun lopulla pidetyille emäntien metsäkursseille osallistui keskimäärin 55 henkeä.
Naisosaston aika itsenäisenä yhdistyksenä päättyi 16.1.1991, jolloin se yhdistyi Sahalahden maamiesseuran kanssa. Niiden yhteiseksi nimeksi otettiin Sahalahden Maa- ja kotitalousseura.
