– Maakaasu maksoi vielä pari vuotta sitten 20-30 euroa megawattitunnilta. Viime talvena alkoi hirvittää, kun hinta nousi sataan euroon. Nyt se alkaa olla kolmisen sataa eli kymmenkertainen, Erkko Tuominen laskee.
Hintakehitys on kiinnostanut Asunto Oy Mustikkakankaan hallituksessa istuvaa Tuomista, sillä rivitaloyhtiö on lämmennyt vuosituhannen vaihteesta alkaen maakaasulla. Lämpö tuotetaan kolmen yhtiön yhteisessä lämpökeskuksessa.
Maakaasun kallistumisen vuoksi yhtiöt pohtivat paluuta öljyyn, jolla 70-luvun lopulla valmistuneet talot alun perin lämpenivät.
– Vanhat kattilat ja säiliöt olisi voinut ottaa helposti ja nopeasti käyttöön. Mutta keväällä öljynkin hinta oli kallistunut niin, ettei se olisi ollut maakaasua edullisempaa, Tuominen sanoo.
Kirkkoharju-Keisarinharjun pohjavesialueen laajennus estää maalämmön rakentamisen, joten ainoa vaihtoehto oli kaukolämpö.
– Saimme Kangasalan lämmön tarjouksen maaliskuun lopussa. Minulla oli eläkeläisenä aikaa, joten kiersin kaikkien kolmen talon yhtiökokouksissa esittelemässä asiaa.
Päätösten jälkeen rakentaminen eteni ripeästi. Isolukontien varresta kaivettiin muutaman sadan metrin haara lämpökeskukselle ja kaasuhana väännettiin kiinni elokuun puolivälissä.
– Kaukolämpö oli helppo kytkeä, sillä kaikissa taloissa oli valmiiksi järjestelmään sopivat lämmönvaihtimet.
Pannuhuoneessa ei tarvitse enää käydä
Kaukolämpöratkaisua tehtäessä jotkut osakkaat epäilivät hankkeen kannattavuutta. Jälkikäteen on helppo sanoa, että maakaasusta irrottauduttiin viime hetkellä. Kaukolämmön liittymismaksulla olisi maksanut muutaman kuukauden kaasulaskun.
– Vastikkeet nousevat vääjäämättä sellaisissa yhtiöissä, jotka lämpenevät edelleen kaasulla, Erkko Tuominen sanoo.
Heidän yhtiössään päätöstä helpotti se, että reilut parikymmentä vuotta käytössä ollut lämmitysjärjestelmä alkoi olla elinkaaren loppupäässä, eikä kymmenien tuhansien hintaista kattilaremonttia ehditty tehdä.
Kaukolämpö on maakaasuakin huolettomampi vaihtoehto.
– Vanhan kattilan kanssa sai pelätä, jos tulee jotakin. Nyt jokainen taloyhtiö saa oman laskun käyttämästään energiasta ja pannuhuoneen voisi muuttaa vaikka moottoripyörävarastoksi.
Kaukolämpö on myös ekologisin vaihtoehto, sillä lämpö tuotetaan lähitienoon metsistä hankittavalla puulla.
Komponenteista ja asentajista pulaa
Maalämmöstä, ilmalämpöpumpuista tai aurinkopaneeleista ei välttämättä enää ole ratkaisuksi tulevan talven energiakriisiin, sillä komponentteja ja asentajia ei ole riittävästi.
– Maalämmölle toimitukset lupaillaan aikaisintaan ensi kesäksi, Erkko Tuominen kertoo.
Myös kaukolämpöputkia kaivetaan kiivaasti Kangasalan lisäksi muuallakin.
– Hitsaaja kertoi, että putkista alkaa olla pulaa.
Tuomisen ja naapuritalojen energiaremontti tehtiin kreivin aikaan.
– Jokainen huomaa sen vastikkeissa. Ensi talvena olisi oltu pulassa, jos talot lämpenisivät edelleen maakaasulla.
Jotkut osakkaat olisivat halunneet korvata kaukolämpöprojektiin syventyneen Tuomisen vaivan jotenkin. Hänellä oli yksi toive:
– Halusin omin käsin vääntää Putinin kaasuhanan kiinni.
Kaukolämpö tuotetaan puulla
Kangasalan ja Pälkäneen kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan puulla.
Kangasalla Ranta-Koiviston hakelämpölaitos otettiin käyttöön vuonna 2020 juuri ennen kuin maakaasun hinta lähti rajuun nousuun. Puun rinnalla käytetystä maakaasusta päästään eroon syksyn aikana, kun kaukolämpöverkosto yhdistetään Tampereen putkiin. Ne tuovat Kangasalle Tarastenjärven jätteenpolttolaitoksella tuotettua lämpöä.
Pälkäneen keskustan lämmityksessä siirryttiin puuhun yhdeksän vuotta sitten, kun Onkkaalantien varteen valmistui hakelaitos. Sen suuria kattiloita ei kannata käyttää, kun kulutus on vähäistä. Kesäaikaisesta öljynpoltosta päästään, kun verkosto laajenee ja hyötysuhde paranee. Pälkäneen Aluelämpö Oy laskee parhaillaan tarjousta Aapiskukolle, jonka 1800 neliön tiloja lämmitetään nykyisin öljyllä.
Kuhmalahdella Petri Täyrösen hakelaitos on lämmittänyt 16 vuoden ajan kylän suuria kiinteistöjä. Kaukolämpöputki on vedetty kirkkoon, Pentosaliin, päiväkotiin, kouluun sekä kaupalle ja baarille. Vastaavanlaista ratkaisua on suunniteltu myös Aitooseen ja Luopioisiin, joiden keskustoissa on runsaasti lämmitettäviä neliöitä. Aitoossa ei kuitenkaan ryhdytty rakentamaan aluelämpöverkkoa, vaan Anna Tapion koulu uusi oman hakelaitoksensa. Energiakriisi nosti Luopioisten suunnitelmat uudelleen esiin keväällä, mutta hanketta ei ole saatu liikkeelle.
Ekologisesta tuli ekonomista
Hakelämpöön siirtyminen on ollut ympäristöteko. Sen avulla on päästy eroon runsaspäästöisestä öljystä ja edistetty metsänhoitoa: lähitienoon harvennushakkuiden puulle on saatu hyötykäyttöä.
Öljyn ja kaasun hinnan rajut muutokset ovat tehneet ekologisesta ekonomisen vaihtoehdon. Puulla tuotetun kaukolämmön hinta on vakaa, vaikka sekin vääjäämättä nousee, koska kasvavat polttoainekustannukset nostavat korjuu- ja kuljetuskustannuksia. Lisäksi kaukolämmön kierrättäminen vie sähköä. Lämpöyhtiöillä ei ole hinnankorotusten kanssa paniikkia, jos ne ovat hankkineet ajoissa tulevan talven puut ja tehneet sähkösopimuksen kiinteään hintaan.
Kangasalan ja Pälkäneen kaukolämpö tuotetaan paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toimittamalla puulla. Lisäksi Kangasalan lämpö ostaa puuta Laanialta, johon yhdistettiin Lassila & Tikanojan ja Neovan energiapuuliiketoiminnot.
Pälkäneen kaukolämpö ollut kallista
Pälkäneen aluelämpö on löytynyt useasti maan ja maakunnan kaukolämpöhintavertailujen kärkisijoilta. Hinta on ollut korkea, koska yhdeksän vuotta sitten valmistuneelle miljoonainvestoinnille on vähän maksajia. Kallis maine puolestaan on rajoittanut verkoston kasvua.
Kaukolämpöputkien vetäminen yksittäiselle talolle on kallista. Siksi liittyjät ovat yleensä vähintään rivitaloyhtiön kokoisia. Pälkäneellä uudisrakentaminen on vähäistä, joten energiaratkaisuja pohditaan lähinnä silloin, kun pannuhuoneremontti on ajankohtainen.
Kaukolämmön vaihtoehtona on usein maalämpö. Se on tehokas sähkölämmitysmuoto, mutta ei suojaa kokonaan voimakkaasti heilahtelevilta sähkön hinnoilta.
Lämmönkeruuputkistoissa kiertävän kemikaalin vuoksi maalämpöä ei saa rakentaa pohjavesialueille. ELY-keskus laajensi muutama vuosi sitten sekä Pälkäneen että Kangasalan keskustojen pohjavesialueita. Pälkäneellä maalämpöä voi rakentaa vain Kostianvirran eteläpuolelle. Kangasalla pohjavesialue kattaa keskustan nauhataajaman harjun molemmin puolin.
Kangasalan kaukolämpöverkko kasvaa ennätystahtia
Kangasalla kaukolämpöverkostoa rakennetaan ennätystahtiin.
– Kohteita on pitkä jono. Kaikki rakennuskapasiteetti on käytössä, Kangasalan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lehtonen kertoo.
Verkostoa laajennetaan etenkin Suoramalla, Liutussa ja Rantakoivistossa. Kangasalan Lämmöllä on noin 150 maakaasua käyttävää asiakasta. Niistä kaikille kaukolämpö ei ole vaihtoehto, koska ne eivät sijaitse verkoston tuntumassa.
Uudiskohteissa kaukolämpö on helppo ja hintavakaa ratkaisu. Lämmitysmuodon muutos aiheuttaa enemmän pohdintaa. Osakkaiden voi olla vaikea innostua kaukolämmöstä, jos maksettavana on äskettäin tehty kattila- tai öljysäiliöremontti.
Kalliita energiainvestointeja ei tehdä tulevaa vain talvea varten, vaan vuosikymmenten aikajänteellä. Kaaoksen keskellä pitäisi nähdä suuri muutos: Ukrainan sota vauhditti siirtymää fossiilienergiasta uusiutuviin energiamuotoihin. Tuuli ja aurinko tuottavat kuitenkin sähköä epätasaisesti, ja siksi sähkön hinta heilahtelee jatkossakin.
Venäjältä pumpattu maakaasu on ollut halpa, helppo ja ympäristöystävällinen vaihtoehto öljylle. Nesteytetty maakaasu voi auttaa siirtymävaiheen yli, mutta se ei ole pysyvä ratkaisu, sillä kaasun jäähdyttäminen –160 -asteiseksi ja rahtaaminen pitkin maailman meriä on kallista.
Kangasala ja Pälkäne ovat tehneet kaukokatseisia ratkaisuja siirtyessään kaukolämmön tuotannossa bioenergiaan. Kaukolämpö tarjoaa keskustakiinteistöille turvaa rajuimmilta hinnannousuilta.
Hakkeellakin tuotetun energian hinta nousee, sillä hakkuu- ja kuljetusyrittäjien on selvittävä polttoainelaskuistaan, jotta toimitusketju pysyy hengissä. Tämänhetkisessä energiakriisissä energiapuun hintaa nostaa myös kysynnän kasvu ja tarjonnan kutistuminen. Puuta poltetaan edellistalvia enemmän, mutta sitä on saatavissa vähemmän, koska tukkirekat ja -junat eivät enää kulje itärajan yli.
Huolta kannetaan hinnan lisäksi myös saatavuudesta. Tulevan talven lämmityspuut olisi pitänyt kaataa viimeistään keväällä. Lopputalvesta voi olla pulassa, jos ei ole hankkinut puuta ja pellettiä ajoissa.
