Minitalon asukasta ei sähkön hinta säikäytä – ”En kaipaa tilaa, tavaroita enkä lämmitettäviä neliöitä”

Edullisen sähkön aika on ohi. Kun määräaikaiset sopimukset umpeutuvat, niiden hinta moninkertaistuu. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hintaa korotetaan parin kuukauden välein. Pörssisähköön siirtyneet nauttivat syksyn tuulisina päivinä hetken aikaa ilmaisesta sähköstä, mutta säästö sulaa talven huippuhintojen aikaan.

Ainoa varma keino pienentää energialaskua on kulutuksen pienentäminen. Katoille on asennettu ennätysvauhtia aurinkopaneeleita ja seinustoille ilmalämpöpumppuja. Pelletti- ja polttopuuvarastot myytiin syksyllä tyhjiksi.

Minitalo lämpenee ilmalämpöpumpulla

Lämmityskuluista pystyy nipistämään myös laskemalla lämpötilaa tai pienentämällä lämmitettävien tilojen määrää.

”Asumiskustannukset ovat erittäin alhaiset, sillä lämmitettäviä neliöitä on juuri sen verran kuin oikeasti tarvitset”, Luopioisten minitalojen nettisivulla kerrotaan.

– Vuodessa meni reilut 3500 kilowattituntia. Se saattaa vielä pienentyä, sillä yläpohjiin puhallettiin kesällä lisäeristettä, puolitoista vuotta sitten Pohjasta Niementien varteen muuttanut Petrus Kinnunen sanoo.

Hänen 27-neliöinen minitalonsa lämpenee naapuruston tapaan ilmalämpöpumpulla.

– Patterit ovat päällä vain eteisessä ja kylpyhuoneessa.

Ilmalämpöpumppukaan ei pöhellä kaiken aikaa, sillä vuorotyötä tekevä Kinnunen pienentää lämpöjä, kun on pidempään poissa. Pieni tila lämpenee nopeasti pakkasilla – ja viilenee helteillä.

– Aiemmin pihistelin viilennyksessä, kun varoiteltiin, että lämpöpumppu vie kesällä sen minkä talvella säästää. Mutta näin pienen tilan viilentäminen ei juuri sähkölaskussa näy.

Vuorotyöläisenä hän arvostaa sitä, että kesän paahteessa talon saa päivälläkin viileäksi.

Kaasulämmitin sähkökatkojen varalle

Petrus Kinnusen muuttoa minitaloon edelsi traaginen vuosi, johon mahtui sairastelua, ero ja entisen kotitalon tuhonnut tulipalo. Palon mukana tuhoutui lähes koko omaisuus.

Minitalossa hän ei kaipaa tavaraa eikä varsinkaan lämmitettävää tilaa.

– Asuimme kaksistaan suurta, 120-vuotiasta taloa. Nyt miettii, että koiria vartenko sitä lämmitettiin, Kinnunen sanoo.

Sähkölasku pysyi siedettävänä, kun teki ahkerasti polttopuuta ja lämmitti talon tulisijoja.

– Puulämmityskin maksaa, jos joutuu ostamaan puut. Otin puiden pilkkomisen kuntoilun kannalta.

Minitaloissa tulisijaa ei ole, vaan lämmitys on sähkön varassa. Siksi Kinnunen hankki pienen kaasulämmittimen.

– Jos sähköt menevät talvipakkasilla, sillä pitää talon lämpimänä.

Sähkön hinta viisinkertaistui

Tulevana talvena voidaan turvautua parin tunnin sähkökatkoihin, jos kulutus uhkaa ylittää tuotanto- ja tuontikapasiteetin. Petrus Kinnusella se tuo mieleen 1970-luvun energiakriisin.

– Lapsena tuntui vain jännältä, kun kaupungissa sammuteltiin valoja ja sytytettiin kynttilöitä.

Minitalon asukkaan talous ei kaadu sähkölaskuihin, vaikka sähkön hinta on viisinkertaistunut.

– Vakuutus- ja sähköyhtiöitä kilpailuttaessani otin Oomin hintakattosopimuksen. Sen piti taata, ettei kilowattitunnin hinta nouse reilua seitsemää senttiä korkeammaksi, mutta yhtiö nosti silti hintoja yksipuolisella päätöksellä. Syksyllä hinta oli 24 ja nyt jo 36 senttiä.

Asiakkaat ovat purnanneet somessa ja lehdissä, ja Oomi sai toiminnastaan huomautuksen myös kuluttaja-asiamieheltä.

– Joku varmaan haastaa yhtiön oikeuteen, mutta minä se en ole. Kulutus on niin pientä, että en viitsi alkaa muutamasta kympistä tapella.

Jatkuvasti kallistuvalle sähkösopimukselle ei löydy edullisempia vaihtoehtoja, sillä sähköyhtiöt ovat luopuneet kiinteähintaisista sopimuksista tai nostaneet niiden hinnat niin koviksi, ettei niihin uskalla sitoutua huippuhintojen aikaan.

– Kaikki tarjoavat lähinnä pörssisähköä.

Automatiikka ohjaa kulutuksen edullisiin tunteihin

Minitaloja vuokraava Miika Utoslahti sanoo, että energiakuluja voisi vielä pienentää lämminvesivaraajan ohjausautomatiikalla.

– Lämmitän oman varaajani yön edullisimmilla hinnoilla kuumaksi. Sen suuri massa luovuttaa päivän aikana lämpöä ja voin laskea pesutilan lämpöjä.

Utoslahdella on käytössään useammankin laitevalmistajan älykotitekniikkaa. Varaajan lisäksi muun muassa lattialämmitys, patterit ja sähköauton lataus on ohjattu edullisimpiin tunteihin.

– Edullinen kiinteähintainen sähkösopimus on vielä voimassa, mutta varaudun tulevaan pörssisähköaikaan. Samalla osallistun talkoisiin ja tasaan kulutusta kaikkialla, missä se on mahdollista.

Ohjaustekniikka ei ole kallista eikä vaikeaa.

– Edullisimmat maksavat 15 euroa ja järeämpi palikka lämminvesivaraajalle muutaman kympin. Ne toimivat täysin automaattisesti sen jälkeen kun on kerran syöttänyt arvot.

Utoslahden on helppo kokeilla uutta automatiikkaa, sillä hänen yhtiöllään on sähköasennusoikeudet.

– Aiemmin 65 prosenttia sähköstä kului päivällä, nyt edullisemman yösähkön osuus on 65 prosenttia, ja suhdetta voisi nipistää vielä vähän paremmaksi. En lämmitä lainkaan puilla, vaan hyödynnän massojen varaavia ominaisuuksia.

Sähköä kuluu talon lämmityksen lisäksi myös auton lataamiseen.

– Sen sovellus nuuhkii automaattisesti, milloin lataaminen on edullisinta, kun on kerran syöttänyt lähtöasetukset eli milloin haluaa akkujen olevan täynnä. Se osaa optimoida latausajankohdan akkujen latauksen ja latausnopeuden mukaan.

Utoslahti odottaa uutta laturimallia, joka mahdollistaa myös virran syöttämisen autosta taloon.

– Sähköautoissa on valtava akkuvaranto, jonka avulla voidaan tasoittaa kulutuspiikkejä. Se tuo säästöä myös käyttäjälle, kun halvalla ladattua virtaa voi hyödyntää kalliiden tuntien aikaan.

Reunamerkintä

Verovähennyksen tai Kela-tuen sijaan pitäisi tavoitella sähkön säästöä

Sähkönkulutus alkoi kummasti kiinnostaa, kun lämmityslasku tuli ensi kerran omaan laatikkoon. Vähitellen mittarinlukuinto laimeni ja tekninen tila alkoi täyttyä tavarasta.

Mekaanisesti pyörivä sähkömittari vaihdettiin parikymmentä vuotta sitten etäluettavaksi. Sen digitaalinäyttöön ei ole juuri tullut tutustuttua ennen tätä vuotta.

Koti nielee sähköä, koska 30 vuotta sitten valittiin helpoin ja edullisin lämmitysmuoto. Kattopaneelien päälle levitettiin ohuet lämmityskelmut.

Kulutusta kannatti keskittää öihin, koska yösähkö oli vielä lähes puolet päiväsähköä edullisempaa. Lämpöä saattoi varata kosteiden tilojen lattioihin. Myös lämmityksen jälkeen suurin energiasyöppö, lämminvesivaraaja lämpenee yöllä, kun kulutus on pienempää ja hinta alhaisempi.

Termostaattien vääntely väheni, kun alakertaan kannettiin reilut 2000 kiloa vuolukiveä. Takkaa säännöllisesti lämmittämällä sähkönkulutus laski alle 20 000 kilowattiin vuodessa. Siitä leikkaantui vielä kolmannes, kun seinään asennettiin ilmalämpöpumppu ja yläpohjaan puhallettiin lisäeristystä.

Nykyisin kattolämmitys on päällä vain paukkupakkasilla, kun takan ja pumpun lämpöä ei riitä viimeisiin nurkkiin. Kulutus on pienentynyt reiluun 13 000 kilowattituntiin vuodessa. Viime vuonna sähkölasku oli vajaat 2500 euroa. Siitä kolmasosa meni sähköyhtiölle, reilu kolmasosa siirtoyhtiölle ja reilut 550 euroa verottajalle.

Tänä vuonna on alkanut kiinnostaa kulutuksen lisäksi myös sähkön hinta. Sen hinta on pompannut taivaisiin, koska Euroopan energiantoimittaja käy sotaa Ukrainassa.

Sodan hinta tuntui pörssisähkön käyttäjän kukkarossa heti. Noin puolet suomalaisista on tehnyt määräaikaisen sähkösopimuksen, joka suojaa sotatalvelta, jos sopimus ei ole katkolla ja sähköyhtiön kukkaro kestää sen, että se myy viidellä sentillä 50 sentin tavaraa.

Meillä ei ole langettu sähkökauppiaiden houkutuksiin, vaan pitäydytty perinteisessä toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa. Se toi turvaa vielä viime talvena, mutta syksyn aikana hintaa on korotettu pari kertaa laskutuskaudessa.

Joulukuussa päiväsähkö maksaa reilut viisi kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Yösähkön hinta on yli nelinkertaistunut. Jos joulukuussa kuluu sähköä viimevuotiseen tapaan, reilun 150 euron sähkölasku pomppaa lähes 750 euroon. Arvonlisäveron alennuksen ansiosta tiedossa on 660 euron lasku.

Veroalennuksen lisäksi sähkölämmittäjille on luvassa verovähennys tai Kela-tuki, jos tammi–huhtikuun sähkölasku on yli 2000 euroa. Tavoitteena ei saisi olla maksimivähennys tai tuki, vaan kulutuksen pienentäminen niin, ettei niihin tarvitsisi tukeutua.

Säästöintoa voivat nakertaa edullisten määräaikaisten sopimusten lisäksi myös energiayhtiöiden tulokset. Itse sähkönsä jauhavat yhtiöt takovat korkeiden hintojen ansiosta ennätystuottoa. Tuottojen verottaminen voi toimia laastarina poikkeustilanteessa, mutta ei korjaa perusongelmaa: sähkön tuntihinta määräytyy kalleimman tuotantomuodon perusteella. Sitä korjattaessa puolestaan pitäisi varmistaa tuuli- ja aurinkoenergian kannattavuus, sillä ilman niitä energiasta maksettaisiin huippuhintaa myös tuulisina ja aurinkoisina päivinä.