Sunnuntaina 14. marraskuuta vieraili Arto Nybergin TV-ohjelmassa Markus Mustelin, joka ei olekaan ihan tavallinen kuntourheilija. Hän on lähdössä ennen joulua kaverinsa John Blässarin kanssa kaksistaan soutamaan Atlantin yli, Kanarialta Karibianmerelle. Reissuun on laskettu menevän 40–50 päivää. Matka on noin 4800 kilometriä.
Heidän aatteensa on Itämeren suojelu. Fazer on heidän sponsorinsa. Eipä pelkästään suklaapatukoilla ole parivaljakko varustettu vaan tarkasti suunnitellulla kuivamuonalla. Nesteet saadaan merivedestä jollain erikoisella käsittelylaitteella. Suolaisesta vedestä ”makeaa” ja puhdasta.
Ei siinä juuri lekotteluaikaa ole, kun kahden tunnin vuoron kumpikin soutaa. ”Vapaalla” on monta muuta hommaa. Tunti ja parikymmentä minuuttia ehtii levätä. Ohjelman katsojaa hirvitti moinen keikka. On kai hiukan erilaista soutaa valtameren kuohuissa kuin Kukkialla tai Pälkänevedellä. Se venekään ei järin iso ollut. Yhden miehen kerrallaan on jaksettava pitää se vauhdissa.
Onko tällaisella urotyöllä tarkoitus osoittaa, että ihmiset voisivat siirtyä tuhansien kilometrien matkoja ilman saastuttavaa energiaa? Mentiinhän ennen esimerkiksi purjeveneellä Atlantin yli. Ja taisivat jotkut ihan soudellakin. Viikingit kai muinoin, no ehkä saaristoisempia pohjoisia vesireittejä pitkin.
Kaipa tällaiset Kanaria–Karibia -tempaukset innoittavat isomminkin suosimaan sellaisia urheilulajeja, jotka säästävät luonnonvaroja. Tai reissaamista siten, etteivät energiankulutus ja saastutus ole isoja. Entä matkat kisapaikoille? Voitaisiin ajatella esimerkiksi polkupyörällä reissaamista. Muutaman sadan kilometrin polkeminen tekisi katsojistakin kovakuntoisia. Jalankulkua ja hiihtelyä voisi joissakin tilanteissa myös harkita.
Glasgow’n mittava ilmastopaneeli pidettiin tämän marraskuun alkuviikkoina. Maailman mahtajia oli paikalla joka puolelta. Ehkä kohtalaisista parannussuunnitelmista tehtiin sopimuksia. Mahdetaanko isoja tuloksia saada aikaan mummon elinaikana? Nuoremmista sukupolvista kannamme huolta, koska saastuminen ja ilmaston lämpeneminen sen kun jatkuu. Korona-aika on sentään vähentänyt liikennettä maalla ja ilmassa.
Niin se ilmaston lämpeneminen? Huomasi marraskuun alkupuolella, kun meillä ei ollut lunta maassa eikä tiet jäässä. 13. marraskuuta lupailtiin kylmää. Pakkasta tulikin. Veikkasi, että korkeana kukoistavat vihreät nurmikot ovat mennyttä, mutta parin pakkasyön jälkeen ne olivat taas terhakasti pystyssä. Montakos vuotta on siitä, kun ensilumi maahan tuli joskus tammikuun lopulla. Oli Kukkia-järvemme sula, ja pääsi veneellä joulukirkkoon. Miten mahtaa olla tämän vuoden jouluna?
Mymmeli
