Sarjakuvailmiöitä Sahalahden museomakasiinissa

Mustanaamion selväpuheinen ja änkyttävä vihkipappi nähdään molemmat kesällä Sahalahden museomakasiinissa.

 

Sahalahden museomakasiinin heinäkuun Ankasta anarkiaan -näyttely esittelee sekä tavallisia että kummallisia sarjakuvailmiöitä. Näyttelyn ikäpresidentti on sarjakuvaseikkailunsa 1930 aloittanut Mikki Hiiri. Suomalaisten suosima Disney-hahmo Aku Ankka puolestaan esiintyi ensi kerran sarjakuvissa 1934.

Näyttelyn kokoaja Kari Elkelä esitelmöi tavallisista ja kummallisista sarjakuvailmiöistä avajaisissa tiistaina 8.7. kello 18 museomakasiinissa. Tuolloin on myös ensimmäinen mahdollisuus tutustua näyttelyyn.

 

Mustanaamion häät Dianan kanssa

Aku Ankka -lehti on jo usean vuosikymmenen ajan ollut Suomessa selvästi suositumpi kuin missään muualla maailmassa. Suosiota ovat siivittäneet ankkamestari Carl Barksin sarjat ja sitä ylläpitävät kotimaisen ankkataiturin Kari Korhosen mainiot tarinat.

Sarjakuvien lisäksi Sahalahden näyttelyyn on rakennettu Disneyn oheistuotetaivas, jossa on esillä reilusti yli toistasataa lelua, asustetta sekä muuta Akuun, Mikkiin ja kumppaneihin liittyvää tuotetta.

Supersankareita ei näyttelyssä nähdä, mutta niiden edeltäjistä esillä ovat kaikille konnille kyytiä antavat Taika-Jim (1934) ja Mustanaamio (1936), joista jälkimmäisellä on ollut Suomessa oma sarjakuvalehtikin usean vuosikymmenen ajan.

Eri puolilla maailmaa julkaistujen lehtien lisäksi näyttely havainnollistaa sarjakuvasankarille ainutlaatuisen tapahtuman: Mustanaamion häät Diana-morsiamen kanssa 40 vuoden seurustelun jälkeen.

Maailman rumin nainen

Kummallisten sarjakuvien osaston käynnistävät EC Comicsin kauhu- ja scifi-sarjakuvat, jotka aloittivat 1950 ”uuden trendin” ja mullistivat Amerikan  sarjakuvamarkkinat poikkeuksellisen laadukkailla tarinoillaan.

Toisena omituisuutena esitellään Suomessa melko vähän tunnettu Basil Wolverton, jonka taiteen viehätys on rumuuden kauneudessa. Hänen meilläkin tunnetuin työnsä on Leena Hyeena, joka voitti Maailman rumin nainen -piirustuskilpailun 1947.

Moraalinvartijoille vahvan vastaiskun antoi säännöistä piittaamaton underground-sarjakuva, jonka tärkeimpiä vaikuttajia oli Robert Crumbin 1967 aloittama Zap-lehti. Undergroundissa mässäiltiin kaikella sillä, mikä oli Comics Codessa kiellettyä. Lehdet olivat täynnä huumeita, seksiä ja väkivaltaa.

Suomessa undergroundia ovat parhaiten julkituoneet 70-luvun Jymy- ja Huuli-lehdet. Kotimaisista taiteilijoista näyttelyssä ovat mukana varhainen vaikuttaja Timo Aarniala ja viime aikoihin asti underground-henkisesti piirtänyt Juho Juntunen.

 

 

Kommentointi on suljettu.