Pälkäneen ikärakenne kieroutuu parinkymmenen ikävuoden kohdalla. Silloin nuoret lähtevät kaupunkiin opiskelemaan ja nuoria aikuisia on vähän suhteessa muihin ikäluokkiin.
Kaikille ei kuitenkaan järjesty heti opiskelu- tai työpaikkaa, vaan edessä on suunniteltu tai pakon sanelema välivuosi. Tässä vaiheessa myös suunta voi olla hukassa: lapsuuden lentäjä- ja sairaanhoitajahaaveet on hylätty, eikä uutta urasuunnitelmaa ole näköpiirissä.
– Jollain oman jutun löytäminen vie viikon, toinen tarvitsee puoli vuotta, ennen kuin keksii, mitä tekisi, Hanna-Kaisa Salminen sanoo.
Tamperelainen yhteisöpedagogi aloitti syyskuun alussa etsivänä nuorisotyöntekijänä Pälkäneellä. Salminen toimii työparina starttipajan ohjaaja Matti Järvisen kanssa. Myös Järvinen aloitti työnsä kuun vaihteessa.
17–29-vuotiaille suunnattu starttipaja avautuu Nuokkarilla tiistaina. Alkuun paja toimii entisen postin tiloissa tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 10–14.
– Matalan kynnyksen paja on tarkoitettu alle 29-vuotiaille pälkäneläisille, jotka eivät ole työssä tai koulussa, Järvinen kertoo.
Pajalla ei tehdä kädet rasvassa pajahommia. Sitä varten on Harjulan työpaja, jonka kanssa starttipaja tekee tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään myös syksyllä avautuvan Kostiakeskuksen ja muiden kunnan toimijoiden kanssa.
– Kovin tarkkaan toimintaa ei suunnitella etukäteen, vaan se muotoutuu joustavasti nuorten kiinnostuksen ja osaamisen mukaan. Lähdemme etsimään vahvuuksia. Sen kautta elämä rakentuu, kun hoksaa, missä on hyvä, kaksikko sanoo.
Starttipaja on maksuton, ja pajalaisille tarjotaan myös maksuton lounas.
– Tarkoitus on tehdä myös tutustumiskäyntejä kouluihin ja työpaikkoihin sekä kulttuuri- ja luontoretkiä. Ja torstaisin on kaikille 17–29-vuotiaille tarkoitettu sähly Yhteiskoululla kello 15–16. Siellä ei tarvitse edes omaa mailaa, vaan riittää että tulee paikalle, Matti Järvinen mainostaa.
Syrjäytyminen koituu kalliiksi
Starttipajan ja etsivän nuorisotyön avulla nuoria autetaan kohti työelämää tai opintoja. Seuraavia askelia varten nuorten kanssa laaditaan aikataulut ja tavoitteet.
– Ei tarvitse olla koulun ja työelämän ulkopuolella, vaan kuka tahansa nuori voi poiketa juttelemaan ammatinvalintaan liittyvistä asioista. Niitä on monesti hyvä pureskella jonkun ulkopuolisen kanssa. Me voimme tarjota sellaisia vaihtoehtoja, joita ei ehkä tulisi itse ajatelleeksi, Hanna-Kaisa Salminen sanoo.
Etsivä nuorisotyö ja starttipaja ovat uusia toimintoja Pälkäneellä. Ne pyörivät valtion tuella.
Rahoittaja piti Pälkäneen mallista, jossa etsivä nuorisotyö ja starttipaja toimivat yhdessä. Näin varmistetaan se, että etsivän nuorisotyön löytämälle nuorelle järjestyy saman tien järkevää tekemistä – eikä nuoren tarvitse käydä tilannettaan läpi moneen kertaan eri tahojen kanssa.
Etsivän nuorisotyön ja starttipajan avulla pyritään varmistamaan, ettei nuori jää väliinputoajaksi koulun ja työelämän saumakohdassa. Nuorena kelkasta pudonnut syrjäytyy helposti, ja elämästä on sen jälkeen vaikeampi saada otetta.
– On laskettu, että nuorena syrjäytyneestä koituu yhteiskunnalle miljoonan euron lasku, Minna Rauas sanoo.
Vuosi sitten nuorisotyöntekijänä aloittanut Rauas tekee tiivistä yhteistyötä Hanna-Kaisa Salmisen ja Matti Järvisen kanssa.
– Etenkin alkuvaiheessa Minna on korvaamaton. Hän on nuorisotyössä meitä kokeneempi ja tuntee syntyperäisenä pälkäneläisenä paikkakunnan ja nuoret, Salminen ja Järvinen kehuvat.
Heidät saa lyhyelläkin varoitusajalla kiinni myös muina kuin starttipajapäivinä.
– Tarkoitus on myös toisinaan jalkautua nuorten pariin. Ja toivottavasti myös puskaradio toimii, ja nuoret kertovat toisilleen starttipajasta, Järvinen sanoo.
Rahoitus vuodeksi kerrallaan
Opintonsa keskeyttävistä tai siihen ajautumassa olevista nuorista saadaan tietoa muun muassa oppilaitosten sekä nuoriso- ja sosiaalitoimen kautta.
– Maailma on mennyt entistä kilpailuhenkisemmäksi. Siksi on yhä suurempi vaara jäädä syrjään, Matti Järvinen sanoo.
Starttipajalla nuorille räätälöidään sellaista tukea, joka auttaa heitä eteenpäin. Yksi voi tarvita apua arjen hallintaan, toinen tukien hakuun, kolmas muuttoon liittyviin koukeroihin.
– Pienen kunnan etuihin kuuluu se, että byrokratian puhkomiseen on helpompi saada neuvoa ja apua. Mekään emme heti tiedä ja osaa kaikkea, mutta toimivan yhteistyöverkoston ansiosta apu löytyy nopeasti, Salminen ja Järvinen lupaavat.
Starttipajalla voi myös suorittaa peruskoulun, jos se on jäänyt kesken.
Hanna-Kaisa Salmisen ja Matti Järvisen pesti on määräaikainen, sillä etsivän nuorisotyön ja starttipajan rahoitus haetaan vuodeksi kerrallaan.
– Ensivaikutelma on se, ettei tämä ole mikään vuoden projekti, vaan tarve on pysyvä, Hanna-Kaisa Salminen sanoo.
Helsingistä Pälkäneelle muuttaneelle Matti Järviselle starttipajan ohjaajan paikka järjestyi kun tilauksesta.
– En totta puhuen uskaltanut edes haaveilla, että löytäisin töitä Pälkäneeltä, vaan olin varautunut kulkemaan Tampereen tai Hämeenlinnan suuntaan, Järvinen sanoo.
Lähihoitajan koulutuksen saanut mies on aiemmin työskennellyt lasten psykiatrisella osastolla ja alakoululla erityisopetuksessa.
Etsivä nuorisotyö
Etsivä nuorisotyö tarjoaa alle 29-vuotiaalle nuorelle varhaista tukea, apua ja ohjausta erilaisissa elämäntilanteissa.
Etsivän nuorisotyöntekijän luokse voi hakeutua nuori itse, joko soittamalla, tekstiviestillä tai Facebookin kautta. Nuoren vanhemmat tai kaverit voivat myös ottaa yhteyttä.
Etsivän nuorisotyön asiakkaaksi pääsee myös yhteistyötahojen, esimerkiksi koulun ohjaamana.
Etsivä nuorisotyöntekijä: Hanna-Kaisa Salminen, 050 465 9301, hanna-kaisa.salminen@palkane.fi
Nuorten starttipaja
Nuorten starttipaja on pälkäneläisille 17–29 -vuotiaille nuorille suunnattua toimintaa.
Pajalta nuori saa tukea arjenhallintaan ja jatkosuunnitelmien tekemiseen.
Alustavasti pajapäiviä Pälkäneen Nuakkarilla (Keskustie 1) tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 10–14.
Starttipajaohjaaja: Matti Järvinen, 050 465 9750, matti.jarvinen@palkane.fi
