Pauli Luhtajärvi ja Kirsi Oesch seisovat pellon laidalla Rautajärvellä. Kaksikko tähyää kohti peltoa, jolla vielä kasvaa pelkkää heinää ja niittykasveja. Pian paikalla voi kuitenkin olla jotain ihan muuta: Rautahovia vastapäätä – Rautajärventien toiselle puolelle– suunnitellaan torppakylää.
– Alueelle mahtuu viisi isoa, noin 3500-neliöistä tonttia. Talot rakentuvat vanhoista hirsitaloista peräisin olevasta kierrätyshirrestä, Pauli Luhtajärvi torppakylähankkeen takana olevasta Rautajärven seudun kylät osakeyhtiöstä kertoo.
Hankkeeseen asiantuntijaneuvoja antavat Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennustekniikan professori Markku Karjalainen ja rakennushistorian professori Olli-Paavo Koponen. Käytännön suunnittelutyötä tekee diplomityönään arkkitehtiopiskelija Janne Hietalahti.
– Vaikka rakennetaan vanhoista hirsistä, suunnitteilla ei ole mikään museoalue, vaan tarkoitus on rakentaa modernilla tekniikalla varusteltuja hirsitaloja, Luhtajärvi huomauttaa.
Rautajärven seudun kylät oy toimii hankkeen veturina ja työn alulle laittajana. Kukin alueesta kiinnostunut rakennuttaja vie omaa talohankettaan eteenpäin itsenäisesti – toki neuvoja ja hankkeen tuloksena syntyviä piirustuksia hyödyntäen.
– Asumismuoto sopii vihreästä elämästä ja kierrätyksestä kiinnostuneille. Tonteilla on paljon tilaa kasvattaa vaikkapa erilaisia hyötykasveja, Luhtajärvi sanoo.
Torppakylä sopii vanhaan torppakylään
Torppakylän taloissa on tarkoitus hyödyntää lähiseudulta löytyviä kierrätyshirsiä. Hirret voidaan saada esimerkiksi hirsitalosta, jonka kehikko on kunnossa, mutta katto jo huonokuntoinen. Ensimmäinen talo alkaa nousta alueelle todennäköisesti syksyllä. Sen mallinnustyö on parhaillaan käynnissä.
– Ensimmäisessä talossa hyödynnetään Rautajärvellä sijaitsevan Pentintalon hirsiä, Luhtajärvi toteaa.
Rakennustapa on samalla kunnianosoitus vanhoille taitajille.
– Vanhoissa taloissa voi hyvin olla muutakin talteen otettavaa kuin hirsikehikot, Luhtajärvi sanoo.
Torppakylähankkeella on myös historiallinen kytkös, sillä Rautajärvellä on aikoinaan eletty kymmenissä torpissa kahden kartanon alaisuudessa.
– Kylien markkinoinnissa pyritään hyödyntämään kunkin kylän omaleimaisia piirteitä. Rautajärvellä on vahva agraarihistoria, joten hanke sopii kylään erityisen hyvin, aluekehittämisen asiantuntija Kirsi Oesch lisää.
Rautajärven seudun kylät Oy sai Pirkan Helmeltä talvella huomattavan rahallisen avustuksen kylän kehittämiseen. Kehittämishankkeen kokonaisbudjetti on 60 000 euroa, josta Pirkan Helmen avustuksen osuus on 80 prosenttia. Torppakylän lisäksi hankkeen osa-alueita ovat yhdistysten ja toimijoiden verkostointityö, historiatyö sekä luonto- ja ekotoiminta.
Rautajärven seudun kylät Oy:
- Yhteiskunnallinen yritys, joka on perustettu ylläpitämään ja kehittämään maaseudun elinvoimaisuutta.
- Yhtiön käytännön tekemisestä vastaa viisihenkinen hallitus talkooväen avustamana.
- Hallitukseen kuuluvat Anne Kärpänniemi, Elina Mäkinen, Heikki Suksia, Erkki Kaukonen ja Pauli Luhtajärvi (pj).
- Yhtiöllä on tällä hetkellä 70 osakkeen omistajaa.
