Jalmari Finnen identiteetti ja rooli historiantutkijana on jäänyt Kiljusten herrasväen jalkoihin. Harva tietää, että Kiljusista kertovien lasten- ja nuortenkirjojien lisäksi Finne kirjoitti kymmenittäin muitakin romaaneja, näytelmiä ja historian tutkimuksia.
Erityisesti Hämeen tutkimus ja sukututkimus olivat Finnen sydäntä lähellä. Kirjallisissa töissään hän käsitteli paljon hämäläisten ominaisuuksia – onpa Finne myös sanoittanut Hämeen laulun. Romaaneja Finnen kerrotaan kirjoittaneen rahoittaakseen tutkimuksiaan.
Finnen työn pohjalta on laadittu Suomen Asutuksen yleisluettelo, joka ulottuu 1500-luvulta 1800-luvulle, ja kattaa koko Suomen asutus- ja henkilöhakemiston. Luettelo on helpottanut merkitsevästi historioitsijoiden ja sukututkijoiden työtä.
Miehestä oli moneksi
Kirjailija, teatterinjohtaja, kriitikko, sanoittaja, ohjaaja ja sukututkija.
Siinäpä miehelle rooleja elämän ajaksi. Näitä ja paljon muuta Kangasalla syntynyt ja vaikuttanut Finne eläessään oli.
Kangasalan Pääkirjaston taidetila Terraan on luotu varsin kattava kokonaisuus Finnen elämästä. Seinään kiinnitettyjen tietoiskujen lisäksi Terrassa pääsee kuulemaan Olavi Pietilän vuonna 1974 Yleisradiolle toimittamaa ohjelmaa. Siinä Jalmari Finneä muistelevat taiteilija Martta Aarnikotka, varatuomari Yrjö Raevuori ja näyttelijä Elna Helman. Ohjelmassa muun muassa kerrotaan, kuinka kyllästynyt Finne alati hölmöileviin Kiljusiinsa oli. Siitä huolimatta Kiljuset jatkoivat elämäänsä – Finne vaan ei kerta kaikkiaan päässyt luomuksiaan pakoon.
Näyttelyyn on tuotu myös valkokangas, jossa kuvataan Finnen lahjoituksia Kangasalan kirjastoon. Äitinsä kuoleman jälkeen Finne muun muassa lahjoitti kirkolle arvokkaan kastemaljan.
Näyttelyssä on myös Finnelle aikoinaan kuulunutta esineistöä: kirjallisia sopimuksia, vaatteita ja valokuvia.
Maailmantuska mielessä
Lapsena Jalmari Finne oli pieni ja heiveröinen. Pojalla oli vilkas mielikuvitus, ja suosituimmat leikit liittyivät teatteriin. Lyseon seitsemännellä luokalla aloitettu päiväkirja paljastaa, että nuoren miehen luonteelle ominaisia piirteitä olivat herkkyys ja yksinäisyys – maailman vääryyksien pohdintaakaan Finne ei päässyt pakoon.
Taipumuksestaan melankoliaan huolimatta Finne päätti jo nuorena tulla kuuluisaksi.
Toive toteutui. 21-vuotiaana Finne toimi Helsingissä Suomalaisen Teatterin johtajan apulaisena, ja 34-vuotiaasta eteenpäin hän julkaisi kirjoja tasaiseen tahtiin.
Aluksi rahoituksen hankkiminen töille oli kuitenkin hankalaa, ja Finne eli lainarahan ja eritoten äitinsä Vilhelmiinan turvin.
Myöhemmin Finne saavutti sen verran menestystä, että hän kykeni huolehtimaan koko perheensä toimeentulosta ja sisarustensa koulutuksesta.
Jalmari Finne 140 v. -näyttely Taidetila Terrassa 28.11. saakka.
