Pälkäneläinen urheilu- ja kulttuurielämä sai osansa paikallispankin menestyksestä, kun Luopioisten Säästöpankkisäätiö jakoi apurahoja paikallisille toimijoille.
Viime vuonna suurimpia tukikohteita oli Lions-klubin johdolla tehty Luopioisten kuntorataremontti. Tänä vuonna säästöpankkisäätiö avustaa 3000 eurolla kuntoradan yhteyteen valmistuvaa frisbeegolfrataa. Sen on toteuttanut uusi Tupenpurijat ry, ja radan avajaisia vietetään lauantaina 27. toukokuuta.
Myös Luopioisiin toimintaa ja tapahtumia tuova Mikkolan Navetta on saanut säästöpankkisäätiöltä tukea monena vuonna. Nyt avustuslistoilla on kaksi Navetalta kumpuavaa hanketta. Tampereen Supermessuilla seudun matkailukohteita markkinoinut Tavastia Lakeland ry sai 2400 euroa messuosastoa varten. Lisäksi säätiö antoi Navetalle 1500 euroa nuorten työllistämiseen.
Luopioisten maamiesseuraa avustettiin 1700 eurolla Rautahovin peruskorjauksessa. Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys sai 1500 euroa Anssi Tikanmäen orkesterin Maisemakuvia Suomesta -esitykseen, joka järjestetään rauniokirkolla elokuussa.
Kukkian kylien talvivaloja, Rautajärven Vanhaa savottaa ja Pälkäneen Lions-klubin musiikkipuistohanketta avustettiin tuhannella eurolla.
Talvivalot edustavat luopioislaista luovuutta ja omatoimisuutta. Luopioisten yrittäjien johdolla on kehitetty omat talvivalot, joiden prototyyppejä kaavaillaan ensi talveksi Rautajärvelle. Seuraavina vuosina vastaavia valoja on tarkoitus hankkia EU-tuen turvin Luopioisiin. Yrittäjien hankkeen ansiosta kunnan ei tarvitse jakaa jouluvaloja monen kylän kesken, vaan se voi keskittyä hankkimaan niitä lisää Onkkaalaan.
Häme-palkinnon saanut Rautajärven Vanha savotta tekee tärkeää perinnetyötä ja saa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi säästöpankkisäätiöltä tukea tapahtumiensa järjestelyihin.
Pälkäneen Lions-klubin musiikkipuistohanke liittyy parhaillaan remontoitavaan toriin. Lions-klubi hankkii torille säätä ja käyttöä kestäviä lyömäsoittimia, joilla kuka tahansa voi musisoida. Tuhannen euron avustus kattaa vain pienen osan hankintahinnasta. Loppuosan Linos-klubi hankkii talkoilla. Leijonat ovat mukana muun muassa toripaviljongin pystytyksessä.
Tukea yhteisöjen paikalliseen toimintaan
Apurahoja jakanut Luopioisten Säästöpankkisäätiö omistaa vuosikymmenen vaihteessa syntyneen Aito Säästöpankin yhdessä Ikaalisten Säästöpankkisäätiön kanssa. Säätiöt jakavat apurahoina noin puolet pankin vuosittaisesta osinkotuotosta, loppuosa kartuttaa säätiöiden varallisuutta.
Luopioisten Säästöpankkisäätiö on seitsemän vuoden aikana jakanut noin 270 000 euroa. Eniten on tuettu urheilua ja kulttuuria pankin juurilla.
Apurahoista suuri osa suuntautuu Luopioisten ja Pälkäneen alueelle. Pankki on laajentunut lähikaupunkeihin, ja siksi myös avustuksista osa menee Kangasalan, Valkeakosken ja Tampereen suunnan toimijoille.
Tämänvuotisia apurahoja haettiin tammi–helmikuussa. Hakemuksia kertyi 53, ja niiden yhteissumma oli 130 000 euroa. Seulan läpäisseet 39 hakijaa saivat yhteensä 40 000 euroa.
– Rahaa ei riitä kaikille, ja siksi säätiö on joutunut linjaamaan, miten apurahoja jaetaan. Tuemme erityisesti yhteisöjen paikallista toimintaa, säätiön asiamies Mikko Iisakkila sanoo.
Useimmat hakijat olivat kotiseutu- ja harrastusyhdistyksiä, urheiluseuroja ja kulttuurin tuottajia, joiden toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Yksityishenkilön on vaikeampi saada tukea kuin laajoja joukkoja koskevan yhdistyksen. Säätiö tukee mieluummin paikkakunnalla tapahtuvaa toimintaa kuin muualle suuntautuvia retkiä tai leirejä.
Hyvätkään toimijat eivät voi saada apurahaa joka vuosi, jotta listoille saataisiin nostettua myös uusia toimijoita. Säätiö toivoo, että apurahat innostaisivat luomaan uutta ja kannustaisivat jatkamaan paikkakuntaa monin tavoin hyödyntävää toimintaa.
Säästöpankkisäätiö vaalii säästöpankkitoiminnan perinteitä Luopioisissa sekä tukee elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Säästöpankkien alkuperäinen tehtävä oli säästäväisyyden tukeminen. Siksi säätiön olisi helppo höllätä kukkaron nyörejä, jos seudulta nousisi säästäväisyyttä edistäviä hankkeita.
Nyt jaetuista avustuksista päätti kerran vuodessa kokoontuva valtuuskunta. Säätiön hallituksella vielä mahdollisuus jakaa lähes vastaavankokoinen potti.
– Olemme pyrkineet löytämään isompia ja näkyvämpiä kärkihankkeita, joille voitaisiin ohjata merkittävämpi avustuspotti. Takavuosina tällainen oli esimerkiksi nuorten työllistämishanke, säätiön asiamies Mikko Iisakkila kertoo.
