Tämän lehden liitteenä jaettavassa Parasta aikaa -lehdessä luodaan katse kymmenen vuotta sitten syntyneeseen Väkevä maa -taidepuistoon.
Ympäristötaide ei istunut aivan kivutta maaseudun arkeen. Kovin yhteentörmäys koettiin Pälkäneellä. Kuntalaiset päivittelivät vesitornin seinän propelleja ja pussinsulkijoita. Kritiikkiä keräsivät myös harjuun istutetut betonitorvet. Lievimmillään vinoiltiin, että jättijäkälät pilaavat suunnistusmetsän. Jyrkimmillään koettiin, että ympäristötaide pilkkasi isänmaallisia arvoja, koska tötteröitä valettiin lottamuistomerkin viereen.
Kymmenessä vuodessa mielipiteet ovat loiventuneet. Moni on valmis myöntämään, että Väkevä maa on tuonut kiehtovia yksityiskohtia keskelle maalaismaisemaa. Esimerkiksi Luopioisten edustan kamelikeidas on oikeastaan aika metka, kunhan sitä ympäröivä pusikko pidetään kurissa. Muidenkin teosten äärellä kannattaa seisahtaa hetki, sillä ne saattavat puhutella nyt eri tavalla kuin kymmenen vuotta sitten.
Taidepuisto osoitti pieniltä maalaiskunnilta melkoista rohkeutta. Se ei niellyt paljon varoja, mutta ilman kuntien tukea hanke ei olisi edennyt.
Väkevä maa oli lähellä saada EU:n kulttuurirahaston avustusta. Lopulta rahoituskanavat aukenivat Pomoottorin kautta. Luvassa ollut jatkorahoitus jäi toteutumatta, kun Kangasala ei lähtenyt hankkeeseen mukaan.
Ja lopulta koko taidepuisto jäi kuntaliitosten jalkoihin. Hankkeen puuhaväki tuli Sahalahdelta, mutta uusi isäntäkunta Kangasala ei ollut puistosta kiinnostunut. Anitta Toiviolta ei enää löytynyt puhtia puuhata taidepuistoa naapurikuntiin. Kangasalan myöhemmiltä päättäjiltä taidetahtoa on toki löytynyt, siitä on osoituksena muun muassa Kangasala-talo.
Taidepuiston piti kasvaa vielä vuoden 2006 jälkeen. Teoksia kaavailtiin muun muassa Aitooseen, joka jäi kahtena ensimmäisenä vuonna ilman taidetta.
Uudet teokset elvyttäisivät edelleen kokonaisuutta ja lisäisivät kiinnostusta sitä kohtaan. Uusia teoksia tärkeämpää olisi kuitenkin hoitaa nykyisiä.
Teokset luovutettiin aikanaan kuntien hoitoon. Taiteilijoiden kanssa niistä on tehty kymmenvuotinen sopimus, joka on nyt täyttymässä. Niinpä muutama pahiten vaurioitunut teos voidaan poistaa.
Väkevä maa -taidepuiston hoito ei ole yhtenäistä, sillä teoksista puolet on Pälkäneellä ja puolet Kangasalla. Kunnissa ulkoalueiden hoito puolestaan on uskottu monien yritysten vastuulle.
Ympäristötaiteen hoitaminen pitäisi olla luonteva osa ympäristön hoitoa. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä. Aitoon koulutuskeskuksella teoksia on vaalittu pihan kruunuina ja myös Tervaniemen työväentalon pihan toteemi tuli komeasti esiin, kun talolle johtavaa koivukujaa harvennettiin.
Teokset voidaan myös liittää arkeen uusilla tavoilla. Esimerkiksi Kuhmalahdella Siuronsalmella taideteoksen yhteyteen perustettu geokätkö tuo kivijuurakon äärelle uusia vieraita kaukaakin.
