Pälkäneveden selällä käyvät vaahtopää laineet,
vauhtia veneelle antavat Sammonkulman polttoaineet.
Vasemmalla kohoaa Kirvun Linnavuori,
kumpikaan kalamies ei ole nuori.
Luodolla on lokkien pesiä,
hautovat lokit niillä viettävät kesiä.
Kippari liian läheltä pesää ajaa,
kohta varotaan syöksypommittajaa!
Moottorivene nopeudessa häviää kaaralle,
kalamiehet altistuvat ilmavaaralle.
Lokit veneen yläpuolella kiitää,
matalalta yli liitää.
Saadaanko kiittää tuulista säätä,
ei läjä sotannut kummankaan kalamiehen päätä.
Kaikuluotain mittaa kuinka järvi on syvä,
onko paikka verkkojen vesillelaskuun hyvä?
Järven syvyyden mittaa tutka,
ruorijuopoille ilmaisen säilytyksen tarjoaa putka.
Kalamiehet osaavat vastuuntuntoisia olla,
molempien prosentit on pyöreä nolla.
Vanhempi kalamies verkkoja laskee ja nuorempi soutaa,
aamulla ehkä Pietarin kalansaaliin noutaa?
Toisinaan soutaja myös huopaa,
ekologinen matonpesijä käyttää mäntysuopaa.
Kalamiehet verkkojen vesillelaskusta heittävät huulta,
ainoa oikea tapa on soutaa päin vastatuulta.
Tällöin helppo pitää on veneessä oikeaa suuntaa,
sitä tuulikaan ei voi muuksi muuntaa.
Ison silmäkoon verkoista saadaan kolme isoa lahnaa,
niitä voi savustaa tai valmistaa mätitahnaa.
Pienen silmäkoon verkkoihin ahvenia ja rapuja tarttuu,
myös pienempää saalista karttuu.
Soutaja verkon kokijaa avustaa,
merroilla saa vasta loppukesällä ravustaa.
Kunnon kalamies jaksaa hokea,
kesällä verkot tarvitsee joka päivä kokea.
Kalamiehet aivoriihessä puivat,
kutuaikaan kalat lähellä kaislikon reunaa eniten uivat.
Sätkivällä kalalla on joskus kovat pyrstön potkut,
verkkoon aiheuttaa solmuiset sotkut.
Hauki joskus pääsee verkosta pakoon,
saalistamaan ui järvenpohjan kivien rakoon.
Seuraavalla kerralla yhtä antoisa ei ole Ahti,
yhden ruutanan antaa Pälkäneveden lahti.
Verkot voi muutamaksi päiväksi pois nostaa,
kalaa K Supermarketin kalatiskiltä ostaa.
Paluumatkalla todetaan, että talkooporukkaa voisi vaivata,
Kostianvirran rantapusikkoja raivata.
Jukka Ollikkala
