Ministeriö teki naakasta lainsuojattoman 1.8.2018 alkaen. Maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan naakka tuottaa liikaa vahinkoa erityisesti maataloudelle ja on myös kaupunkiympäristössä kiusankappale, joka sotkee ympäristöä ja ihmisen rakenteita. Tekee pesiään väärin paikkoihin, tukkii savupiippuja ja suurina parvina esiintyessään on häiriöksi ihmisen elämälle.
Eniten harmia ja vahinkoja naakat ovat aiheuttaneet viljelijöille repimällä rikki säilörehupaaleja ja paikkoja sotkemalla. Isot parvet voivat sotkea myös viljapeltoja ja syödä suihinsa herneviljelmiä.
Suurimmat naakkojen aiheuttamat maatalousvahingot tapahtuvat tietysti parhaimmilla viljelyalueilla Lounais-Suomessa. Naakkojen aiheuttamia vahinkoja on tähän asti korvattu viljelijöille, mutta nyt korvauksia ei enää makseta.
Kaikilla linnuilla on edelleen pesimäaikainen rauha eikä lintuja saa tappaa pesimäaikana. Pesimäajaksi lasketaan maalis–heinäkuu.
Muita lainsuojattomia lajeja Suomessa ovat muun muassa varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas sekä korppi poronhoitoalueella.
Naakka on oppivainen laji
Naakkakannat ovat kasvaneet paikoin hyvin voimakkaasti ja oppivaisena lajina naakka keksii nopeasti uusia ravintokohteita. Kaupunkien suuret kaatopaikat pitävät yllä suuria naakkamääriä ja kaatopaikkojen paremmalla hoidolla naakkojen ja lokkien ravinnonsaantia voitaisiin varmasti rajoittaa.
Pirkanmaalla suurimpia naakkakeskittymiä löytyy Tarastejärven kaatopaikalta, mutta suuria parvia voi nähdä syksyisin suurimmilla peltoaukeilla Kangasalla ja Sahalahdella.
Toisaalta jonkin lajin vähentäminen tappamalla ei tuota helpotusta tilanteeseen. Naakka on hyvin oppivainen lintu ja varmasti se oppii välttämään paikat, joissa sitä jahdataan. Laajamittaisesta vainosta ei ole pelastusta naakkaongelmaan.
Naakan ohella myös varis tekee vahinkoja rehupaaleille. Rehupaalit täytyisi pystyä suojaamaan paremmin ja varastoida muualle kuin peltojen reunoille.
Ammuskelun sijaan järkevämpää olisi miettiä muita keinoja vahinkojen estämiseksi. Etenkin suuret kaatopaikat houkuttelevat naakkoja ja kompostiaumojen hoidolla varmasti pystytään rajoittamaan naakkojen ravinnonsaantia.
Naakkakanta on kasvanut monikertaiseksi siitä mitä se oli 1970 ja -80 luvuilla, mutta silti myös naakalla on elämisen ja lisääntymisen oikeus. Kannankasvu johtuukin siitä, että laji on oppinut käyttämään hyväksi ihmisen luomia mahdollisuuksia.
