– Maalla ja syrjäseuduilla tarvitaan oma-alaotteisuutta, jotta asiat etenevät, toteaa viime vuoden keväänä perustetun Kangasalan Vesijärvi ry:n puheenjohtaja Pekka Pajakkala.
Oma-aloitteisia ihmisiä Vesijärven ympäriltä löytyykin. Viisi vuotta sitten Suinulan Palon alueen asukkaat perustivat vesihuolto-osuuskunnan. Asumismukavuuden parantamisen ja puhtaan veden saannin turvaamisen ohella taustalla oli Vesijärven kuormituksen vähentäminen. Jäseniä osuuskunnalla on tätä nykyä 150 ja uusia liittymiä rakennetaan joka vuosi.
Kansalaisaktiivisuus johti myös Välkkyvä Vesijärven ry:n perustamiseen. Yhdistyksen päämääränä on monipuolistaa Vesijärven virkistyskäyttöä ja vaikuttaa järven pysyvään ja jatkuvaan parantamiseen. Yhdistyksen toiminnassa on mukana muun muassa alueen asukkaita, loma-asukkaita, maanviljelijöitä sekä kalastuksen ja melonnan harrastajia.
– Viranomaiset kantavat enemmän huolta suurten vesistöjen kunnosta. Esimerkiksi Vesijärven kunto mitataan kaksi kertaa vuodessa Pikonlinnan syvänteestä. Mittaus ei kerro mitään järven toisen pään hyvinvoinnista.
Pikonlinnan mittaukset määrittävät järven kunnon hyväksi.
– Pohjoispäässä sen sijaan on saatu tyydyttävä -arviointeja. Pohjoispää on erittäin matala ja siksi herkkä erilaisille kuormituksille, Pajakkala kertoo.
Navigaattori näyttää karikot
Kuluva loppuvuosi ja ensi vuosi merkitsevät yhdistykselle todellista toiminnan vuotta, sillä Pirkanmaan Ely-keskus myönsi yhdistyksen hankkeelle ”Puhdas Vesijärvi kartalla” tukea 22 000 euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 33 000 euroa.
– Olemme laatimassa Vesijärvestä kahdenlaista karttaa, joista toinen liittyy järven kuntoon ja toinen sen turvalliseen virkistyskäyttöön, Pajakkala toteaa.
Järven pohjoispäässä 20 vuotta asuneelle Pajakkalalle järven karit ja muut kivikkoiset kohdat ovat tulleet tutuiksi. Mutta kaikki niitä paikkoja eivät tunne, minkä vuoksi osa järven rannan asukkaista välttää veneilyä.
– Olemme laatimassa karttajärjestelmää, joka osoittaa veneilijälle karikkoiset paikat. Paperiversion lisäksi suunnittelemme version, joka toimii navigaattorin tapaan, eli veneillessä näkee turvalliset reitit ja väylät.
Lisäksi kartta opastaa järvellä liikkujaa löytämään hyviä retkeily- ja piknic-paikkoja.
– Kunta on suurin ranta-alueiden omistaja, ja käymme heidän kanssaan neuvottelua veneilyyn liittyvistä rantautumispaikoista. Kunnan suhtautuminen hankkeeseen on ollut erittäin myönteinen. Takasihan valtuusto yksimielisesti lainammekin, Pajakkala kiittelee.
Veden laatu ruoditaan tarkkaan
Ensi vuonna laadittavan järven kuntokartan tarkoitus on paljastaa järven kuntoon liittyvät kipupisteet, kuten esimerkiksi levähavainnot ja muut rehevöitymiseen liittyvät seikat. Viranomaiset seuraavat säännöllisesti levähavaintoja vain yhdessä pisteessä Vesaniemessä.
– Sähköiseen karttaan voi ilmoittaa itse kännykkäsovelluksella paikkoja, joissa on havainnut esimerkiksi levää, Pajakkala havainnollistaa.
Ensi vuonna hankkeen tavoitteena on tarttua veden pinnan korkeuden vaihteluihin sekä suunnitella tehokas tapa mitata järven laatua. Jälkimmäistä aietta yhdistys suunnittelee tekevänsä yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Veden korkeuden suuret vaihtelut tuovat ongelmia järven käyttäjille.
– Korkeusongelmia ei tänä vuonna ollut, koska aurinkoa ei juuri näkynyt. Mutta sitä edelliset kaksi kesää sitä jossakin paikoissa käpöstellä järvessä kymmeniä metrejä ennen kuin pääsi uimaan, Pajakkala perustelee.
