On tärkeätä saada säilymään oma koulu Rautajärvellä. Kylille pitää saada uusia asukkaita ja työpaikkoja. Osayleiskaava on tultava valmiiksi. Näistä syrjäseudulle elintärkeistä asioista Pälkäneen itäosan kuntavaaliehdokkaat olivat yhtä mieltä yli puoluerajojen Kahvila EloTähkässä pidetyssä vaalipaneelissa.
Ehdokkaat ovat huolissaan palveluiden säilymisestä kylillä. Pahana peikkona kummittelee se tulevaisuudenkuva, että Luopioisten kylillä ollaan joskus palana vieläkin isompaa kuntakokonaisuutta.
Keskustelemassa olivat Jyrki Ahola (kesk), Kirsi Saarinen (kok), Olavi Seppälä (kok), Jani Luukkonen (ps), Marko Uusitalo (sd) ja Perttu Pohjanperä (vas). Ehdokkaita tenttasivat Rautajärven kyläyhdistyksen aktiivit Terttu Salmela ja Katja Vuorinen.
Koulu tarvitsee lisää lapsia
– Rautajärven koulun säilyminen on iso asia tulevalla valtuustokaudella. Tarvitaan lisää lapsia, tarvitaan muuttoliikettä, Olavi Seppälä painotti.
– Kuntakeskuksessa on kymmenen kilometrin matkalla kolme koulua. Eikö siellä olisi vara tehdä kouluverkolle jotakin? Ämmätsästä ja Padankoskelta Rautajärven kouluun tulee jo nyt matkaa 20 kilometriä, pitäisikö vielä toiset 20 mennä Aitooseen, Jyrki Ahola kyseli.
Seppälä toppuutteli ja vastasi, että koulujen vähentäminen Onkkaalasta merkitsisi Kostian koulun remontointia.
Kylille suuntautuva muuttoliike on Rautajärven koulun tulevaisuuden kannalta elintärkeä.
– Tontteja työssäkäyville ihmisille, Jani Luukkonen vaati.
– On saatava tänne ihmisiä, joilla jo on lapsia ja ihmisiä, jotka tekevät lapsia, Marko Uusitalo korosti.
– Rautajärven koulun säilyminen on sydämen asia. Pidän tärkeänä, että palvelut säilyvät, Perttu Pohjanperä huomautti.
Kirsi Saarinen puolustaa kyläkouluja jo siksikin, että niissä puututaan ripeästi lasten ongelmiin.
Kyliltä lyhyempi matka keskukseen
Ehdokkaat toivat esille sen käytännössä koetun tosiseikan, että kuntakeskuksesta on pidempi matka kylille kuin mitä on silloin, kun sama matka kuljetaan päinvastaiseen suuntaan.
– Jos päivähoitopaikassa on täyttä Onkkaalassa, niin lapsia ei voi tuoda esimerkiksi Aitooseen, mutta toisinpäin siirtoja tehdään, Kirsi Saarinen havainnollisti.
– Etäisyys on se tekijä, mikä pitää kyliä epätasa-arvoisina keskukseen verrattuna, vaikkei niin saisi olla, Pohjanperä lisäsi.
Olavi Seppälä pohti, miten kunnan talouteen syntynyt alijäämä paikataan.
– Jos rakenteellisia ratkaisuja ajetaan läpi, niin silloin reuna-alueiden palveluja karsitaan. Marssijärjestys on selvä, kyliltä ensin. Siksi pitäisi täältä saada valtuustoon mahdollisimman hyvä edustus.
Perttu Pohjanperä esitteli omat säästöehdotuksensa.
– Kustannukset vähenevät viisi prosenttia, jos kunnan toimitiloissa lämpöä lasketaan yhdellä asteella. Ulkoalueiden hoitoa voisi karsia. Olen nähnyt, kun parhaimmillaan kolme kaveria nylkyttää trimmerillä puiden ympäryksiä. Ei varmaan kauhean tehokas säästökeino, mutta joku merkitys sillä on vuosien saatossa.
Hoivayrittäjiä ja siivouspalveluja
Vaalitentin vetäjät, Katja Vuorinen ja Terttu Salmela, kyselivät ehdokkailta, miten syrjäseuduilla voi työllistyä.
– Palvelualalla, maatilamatkailussa, hoivayrittäjinä. Siihen täytyy tuudittautua, että täällä syrjässä toimivat 1–2 hengen yritykset, Jyrki Ahola mainitsi.
– Siivouspalveluilla on kysyntää. Kunnan tulisi panostaa pienteollisuustaloihin, Seppälä korosti.
– Kaikki odottavat kaavoituksen valmistumista. Toisaalta, ei Rautajärvi niin syrjässä ole, auto vie työkykyistä ihmistä, Marko Uusitalo muistutti.
Uusitalon sanoin kaikki odottavat kuin kuuta nousevaa kaavoituksen valmistumista.
– Rakentaminen tuo työtä, kaava on avainasemassa, Pohjanperä mainitsi.
– Hyväksyttäisiin se, että myös syrjään voi rakentaa ja että vapaa-ajan asunnot voi muuttaa vakituisiksi asunnoiksi, Jyrki Ahola lisäsi.
Jani Luukkosen mukaan teollisuudelle pitäisi saada tontteja, kun niistä tulee kysyntää.
Istutukset ja nurkat kuntoon
Markkinointiin satsaamista tarvitaan, kun kylien raitille haalitaan uusia asukkaita. Perttu Pohjanperä toivoo kunnan osallistuvan hankkeeseen saattamalla nettisivunsa ajan tasalle. Jani Luukkonen näkee kunnallistekniikan laajentamisen lisäävän kylien väkilukua.
– Pienet kylät voisivat yhdistää voimavaransa ja tehdä yhteistyötä, oli Kirsi Saarisen ehdotus markkinointikeinoksi.
– Ohikulkijat pitäisi saada kiinnostumaan, poikkeamaan tänne. Istutukset ovat tärkeitä. Parasta peeärrää on, että nurkat ovat sellaisia, että ne miellyttävät ohikulkijoita, Jyrki Ahola muistutti.
