– Ennen kävelin portaissa kaiteesta kiinni pitämällä. Nykyään kävelen reteästi keskellä rappusia, ilman tukea. Kai sitä täytyy seuraavaksi kiskaista korkkarit jalkaan, Eeva-Liisa Hyryläinen nauraa.
Hyryläinen on yksi seitsemästä ikäihmisten voima- ja tasapainokoulun osallistuneesta kuntoilijasta. Ryhmä kokoontui loppusyksystä ja alkuvuodesta Luopioisissa.
– Olen niin tyytyväinen siitä, että lähdin mukaan. Molemmissa lonkissani on proteesit, ja harjoittelun aloittaminen ilman asiantuntevaa opastusta tuntui vaikealta. Nyt kun näen, millaisia tuloksia olen saavuttanut, olen todella iloinen, Hyryläinen sanoo.
Kurssin jälkeen ryhmäläiset ovat jatkaneet kokoontumisiaan omatoimisesti kahdesti viikossa.
– Olemme innoissamme tuloksista. Kaikki ovat kehittyneet hurjasti. Jokainen meistä haluaa kuntoilla jatkossakin, Lilja Metsäranta iloitsee.
– Ryhti on parantunut ja hallitsen kroppani paremmin, Rakel Hjelm lisää Sirkka Ahosen nyökytellessä vieressä.
Pälkäneen kunnan järjestämä voima- ja tasapainokoulu oli ensimmäinen laatuaan Luopioisissa. Harjoittelu kesti 10 viikkoa, ja ryhmä kokoontui liikuntahallilla kaksi kertaa viikossa. Pälkäneellä vastaavia ryhmiä järjestetään Palvelutalo Kanervan seniorikuntosalilla. Luopioisissa ohjaajana toimii kunnan vanhustyön fysioterapeutti Tiina Knuutinen, joka on suorittanut Voima- ja tasapainokouluttajakoulutuksen Ikäinstituutissa.
– Koulun järjestäminen tuli mahdolliseksi Luopioisissakin, kun liikuntahallin kuntosalilaitteet uusittiin viime syksynä. Nyt sieltäkin löytyy ilmanpainelaitteet, jotka tekevät harjoittelun paremmin mahdolliseksi myös ikäihmisille. Tavoitteemme on järjestää Luopioisissa toinen kurssi nyt keväällä, jos halukkaita vain ilmoittautuu ryhmään riittävä määrä.
Ilmanvastuksella toimiviin laitteisiin on mahdollista säätää nivelkulmat siten, että harjoittelu mahdollistuu myös polvi- tai lonkkavaivoista kärsiville.
Harjoittelussa keskitytään alaraajojen lihasvoiman ja tasapainon harjoittamiseen. Kouluun sisältyy fysioterapeutin tekemät alku- ja loppumittaukset.
Luopioisten ryhmässä ikäihmisten tulokset paranivat tuntuvasti. Lähes jokaisen lihaskuntotulokset paranivat lähtötasosta jopa kaksinkertaisiksi. Tulokset mitattiin jalkaprässissä, lonkan lähentäjille ja -loitontajille, polven koukistajille ja ojentajille, pohjelihaksille sekä vatsa- ja selkälihaksille
– Jos jalkaprässissä nousi ennen koulua 40 kiloa, niin kurssin loputtua tulos oli helposti 80 tai jopa yli 100 kiloa, Knuutinen summaa.
Tasapaino on voimaa
Jokaiseen harjoittelukertaan sisältyi myös tasapainoharjoituksia esimerkiksi tasapainolaudalla. Knuutinen kuitenkin muistuttaa, että tasapainossa on kyse lihasvoimasta.
– Kun lihakset ovat kunnossa, ihminen pystyy reagoimaan esimerkiksi liukastumiseen ajoissa ja kaatumisen ehtii välttää, Knuutinen tietää.
Voima- ja tasapainokoulussa harjoitellaan isoilla painoilla lyhyitä sarjoja kerrallaan. Näin saadaan lihasmassa kasvamaan. Voiman kasvaminen vaatii säännöllistä, vähintään kaksi kertaa viikossa tapahtuvaa harjoittelua. Painoja lisätään jatkuvasti asteittain.
– Ensimmäiset kaksi viikkoa on sellaista totuttelujaksoa, ettei lähetä liian reippaasti liikkeelle. Tämä onkin ollut hyvä tapa aloittaa, ja kaikissa ryhmissä on vältytty lihasten kipeytymisiltä, Knuutinen toteaa.
Kaverit kannustavat
Luopioisten ryhmäläiset heittävät harjoittelun ohessa hurttia huumoria. Treenikaverit auttavat jaksamaan silloinkin, kun itse ei tekisi mieli lähteä salille.
– Lämmittelemme pukukopissa ensin leukanivelet kuntoon, Riitta Parikka naurahtaa.
– Ja salillakin pidetään huolta siitä, että myös poskilihakset vahvistuvat, Risto Koskivuori lisää.
Ryhmäläiset kiittelevät Knuutista tämän antamasta tiukasta mutta lempeästä kannustuksesta. Knuutinen kertoo, että ikä ei sinänsä määrittele kuntosalilla harjoittelemiselle mitään ehtoja. Yksilölliset nivelrajoitteet täytyy ottaa huomioon.
– Kuntosalilla harjoittelu on turvallista sydänoireistakin kärsiville, sillä lyhyiden sarjojen tekeminen ei rasita sydän- ja verenkiertoelimistöä, Knuutinen sanoo.
Hyvä lihaskunto edesauttaa ikäihmisten arkea monin tavoin. Liikkuminen on helpompaa ja varmempaa, eikä portaita tarvitse pelätä.
– Minäkin pääsen taas kävelemään metsässä epätasaisella alustalla, Eeva-Liisa Hyryläinen mainitsee.
