Maanrakennustyö tuli verenperintönä

Ville Tikanderin Tomi-poika saattaa seurata isänsä jalanjäljissä maanrakennusalalle.

Kun pihaan ajaa auto, ryhtyy pian vuoden vanha Tomi Tikander pärisyttämään intohimoisesti suutaan.

– Tomi on hulluna koneisiin. Formulat on ihan ykkösjuttu. Illalla kun televisiossa vähän auto vilahtaa, niin Tomi on heti nenä kiinni ruudussa, isä Ville Tikander kertoo.

Jos Tomin konekiinnostus säilyy yhtä kovana, voi olla, että isä pääsee 17 vuoden kuluttua eläkkeelle maanrakennustöitä tekevän Kiviahon Kaivin Oy:n yrittäjän pestistä.

– Firmalla on kolme kaivinkonetta ja yksi kuorma-auto. Niistäkin poika on melko lailla innoissaan, ja hytissä onkin jo tullut vietettyä yhdessä aikaa. Toisaalta toivon, että poika välttyisi tältä hommalta. Kai sitä helpompiakin keinoja ihminen keksii elantonsa ansaita, Tikander naurahtaa.

 

Yrittäjäksi nuorena

Tikander uskoo itse saaneensa maanrakennusalalle johdattavan ”vamman” jo pienenä poikana alalla työskentelevältä isältään.

– Muistan, kuinka isä oli pistänyt kaivuriin maalitonkan, jonka päällä istuskelin. Pää vain koneen heiluessa kolisi pitkin hyttiä. Kyllä tämä työ on minulle verenperintönä kulkenut.

Oman yrityksen Tikander perusti lähes heti armeijasta päästyään. Vuonna 2008 toiminta laajeni, ja firma muuttui osakeyhtiöksi. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee Tikanderin lisäksi hänen veljensä ja toinen vakituinen. Kesäaikaan työntekijöitä on neljä.

Maanrakennusalan sesonkiaikaa onkin juuri kesä.

– Viime vuosina on ollut paljon urakkaa Tampereen seudulla. Esimerkiksi Hervannassa ollaan tekemässä pohjatöitä kerrostaloille ja muutenkin tehdään paljon aliurakointia isommille maanrakennus yrityksille. Toki yksityisillekin teen töitä, kuljetan vaikka vain kuormallisen multaa, jos aikataulut vain antavat periksi.

Kesäaikana työpäivät usein venyvät. Tikanderin vaimolle Janalle miehen työrytmi on tullut tutuksi.

– Ymmärrän yrittäjän elämää. Minä tiesin hänen työnsä jo kun tutustuin Villeen, Jana hymyilee.

Mutta kyllä Tikanderit kesällä lomaillakin ehtivät. Tapana on piipahtaa vähintäänkin Janan kotimaassa Tsekissä.

– Vaimo osaa jo suomen kielen, mutta ikävä kyllä minä osaan tsekinkielellä tilata lähinnä ruoat ja juomat. Mutta ei sitä ainakaan nälkään pääse kuolemaan, Tikander toteaa.